Suomalaisten lukutaito huolettaa, sillä se on alentunut jo 20 vuoden ajan. Lukutaidon kohentamiseen tähtääviä kampanjoita on järjestetty runsaasti, kuten yläkoululaisille suunnattu Read Hour ja koululaisille suunnattu Lukuliike.
Missä jamassa suomalaisten lukutaito nyt on, toiminnanjohtaja Ilmi Villacís Lukukeskuksesta?
– Näyttää siltä, että suomalaisten lukutaito on vahvistunut.
– 2000-luvun alussa tulivat ensimmäiset huolestuttavat PISA-tulokset. Sen jälkeen alettiin kiinnittää enemmän huomiota lukemiseen ja tämä on lisännyt varsinkin lasten lukuintoa. Kuitenkin Suomessa on huomattava määrä aikuisia ja nuoria, joiden lukutaito on heikko.
Missä ikäryhmässä luetaan eniten?
– Kaikkein eniten lukevat 10–14-vuotiaat. Lastenkirjojen myynti on lisääntynyt, kirjastojen lainausmäärät ovat lisääntyneet ja Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan lukeminen vapaa-ajalla on lisääntynyt.
– Lasten lukemiseen on panostettu kovasti. Se näkyy myös tuloksissa.
Ketkä lukevat vähiten?
– 15–24-vuotiaat lukevat kaikkein vähiten. Yläasteelle siirryttäessä lukeminen jostakin syystä notkahtaa.
– Tämän ryhmän aktiivisten lukijoiden määrä on laskenut ihan huomattavasti. Aktiivisiksi luetaan henkilöt, jotka lukevat kirjan tai kaksi kuukaudessa. Heitä oli vuoden 2002 ajankäyttötutkimuksen mukaan yli 20 prosenttia, mutta nyt enää 5 prosenttia.
– Yhden kirjan puolessa vuodessa tai vuodessa lukevia on kyllä paljon edelleen. Se voi olla myös opiskeluun liittyvää.
Lukevatko aikuiset?
– Heikosti lukevia aikuisia on yli 10 prosenttia väestöstä. Heistä monella on lukivaikeuksia. Ne ovat suurin syy, mikseivät vanhemmat välttämättä lue lapselle kotona.
– Tutkimukset osoittavat että kielellinen vuorovaikutus vauvan kanssa on tärkeää jo ennen kuin lapsi oppii puhumaan. Loruttelulla eli kielen rytmillä on suuri merkitys lapsen kielelliselle kehitykselle.
– Vanhempia pitäisi rohkaista lukemaan lapselleen ja toisaalta vanhempien pitäisi rohkaista lapsiaan lukemaan. Kun lukemiseen tottuu, myös kiinnostus lukemiseen kasvaa. Lukemalla kasvavat myös sosiaaliset taidot, empatiakyky ja sanavarasto.
Miten pärjäämme maailmanlaajuisesti?
– Maailman mittakaavassa olemme huippuluokkaa.
– Varsinkin nuorten vähentynyt lukeminen on yleismaailmallinen ilmiö etenkin länsimaissa. Euroopassa on jo vuosikaudet toteutettu ohjelmia ja kampanjoita lukutaidon lisäämiseksi sekä vanhempien valistamiseksi.
– Kehitysmaissa lukutaito on luksusta ja usein poikien etuoikeus. Maailma on jakautunut silläkin tavalla.
– Aasiassa lukutaidon edistäminen liittyy kilpailukykyyn. Lukutaito antaa hyvän perustan tietoaineiden omaksumiseen ja on yhteydessä myös matemaattisten aineiden kanssa. Valtion menestyksen salaisuus on ihmisten menestyminen.
Lukukeskus-järjestön toimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä suomalaiset säätiöt.
uutiskirje 