Kenelle budjettiriihen rahat? Näistä asioista luvassa vääntöä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) viiden puolueen modernin kansanrintamahallituksen ensimmäinen kova vääntö on edessä. Hallitus kokoontuu ensimmäiseen budjettiriiheensä ensi viikolla. Siellä päätetään, mihin valtio ensi vuonna rahansa käyttää.

Ministerit ovat jo lähettäneet omien hallinnonalojensa ehdotukset valtiovarainministeriöön, jossa on vedetty punakynällä yli ministeriön rahoitusehdotuksia. Budjettiriihessä on edessä vääntöä siitä, mihin rahoja laitetaan.

Korkeakoulujen rahoitus

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen koulutusleikkausten jälkeen julistettiin, että nyt kääntyy suunta. Korkeakouluille luvattiin merkittävästi lisää rahaa, kaikkiaan 60 miljoonaa. Meteli olikin melkoinen, kun valtiovarainministeriössä korkeakoulujen perusrahoitukseen osoitettiin vain kymmenen ja ammattikorkeakouluille viisi miljoonaa euroa lisää.

Vasemmistoliitto on vaatinut, että luvattu 60 miljoonaa pitää saada korkeakouluille jo ensi vuonna. Kannattaa huomata, että korkeakoulujen rahoitus kuuluu keskustalaiselle tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle, ei opetusministeri Li Anderssonille (vas.).

Vaikka kyse on sinänsä pienistä rahoista (koko budjetti on noin 57 miljardia), on kyse koulutuksen kunnianpalautuksesta puhuneelle hallitukselle isosta asiasta. Ja sitä se on erityisesti vasemmistoliitolle.

Helsingin Sanomain mukaan hallituksessa olisi syntynyt sopu siitä, että korkeakoulut saavat rahansa jo ensi vuonna. HS kirjoitti varmistaneensa asian useasta lähteestä.

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka

Tämä on vihreille – ja toki myös vasemmistoliitolle – tärkeä asia. Kuten korkeakoulujen rahoitus, myös luonnonsuojeluun osoitettujen rahojen määrä pieneni valtiovarainministeriössä.

Vihreiden mukaan hallitusohjelmassa sovittiin, että luonnonsuojelun määrärahoja kasvatetaan sadalla miljoonalla eurolla vuosittain. VM:n esityksessä summa on huomattavasti pienempi.

Kuten korkeakoulujen rahojen suhteen, kiistan kohteena oleva summa on kokonaisuudessa melko pieni. Helsingin Sanomain mukaan hallituksessa olisi jo päästy sopuun siitä, että luonnonsuojelukin olisi saamassa rahoituksen etupainotteisesti.

Mutta ylipäänsä hallitukselta odotetaan kunnianhimoisten ilmastopoliittisten kirjausten lisäksi tietoa siitä, miten niitä aletaan toteuttaa. Ilmastokriisin aikakaudella ilmastotoimilla on kiire, mutta melkein kaikilla puolueilla on omat näkemyksensä niistä. Esimerkiksi erittäin saastuttavan turpeen verotuki on tänä vuonna suuruudeltaan 189 miljoonaa euroa, kertoi Helsingin Sanomat elokuussa.

– On päivänselvää, että ympäristö-, ilmasto- ja metsäpolitiikassa hallituksessa on erilaisia näkemyksiä, tiivisti vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki Kansan Uutisille.

Tulevaisuusinvestoinnit

Hallitus on luvannut tehdä kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja enintään kolmen miljardin edestä neljän vuoden aikana. Vääntöä on luultavasti edessä siitä, kuinka paljon näitä tehdään ensi vuoden budjetissa.

Nämä investoinnit on tarkoitus rahoittaa valtionomaisuuden myynnillä. Vasemmistoliitto on kritisoinut tätä, koska tuottavaa omaisuutta ei puolueen mielestä kannattaisi myydä vaan rahoittaa investoinnit ennemmin velkarahalla, jota valtio saa nyt hyvin halvalla.

Velanotto olisi kuitenkin vaikea pala hallituksen porvaripuolueille. Etenkin keskustan olisi todennäköisesti ollut mahdotonta myydä hallitusohjelmaa, jos siinä olisi puhuttu lisävelan otosta.

Vuoden 2015 velkavaalit ovat iskostaneet Suomeen ja suomalaisiin velkapelon, vaikka maailmalla suunta on hyvinkin toinen.

Työllisyystoimet

Hallitusohjelman yksi kulmakivistä on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Tavoite on kova, ja etenkin kokoomus ja sen tukijat Etelärannassa kyttäävät työllisyysasteen kehittymistä tarkkaan. Niinpä budjettiriihessä odotetaan hallitukselta linjauksia, millä tavoin se yrittää saada lisää työllisiä.

Mielenkiintoista tulee olemaan, miten aktiivimallin leikkuri puretaan. Se oli vasemmistoliitolle kynnyskysymys. Keskusta sai kuitenkin uitettua hallitusohjelmaan muotoilun, että aktiivimalli puretaan ”kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty”.

– Se on taksiuudistuksen lisäksi varmaan kaikkein inhotuin viime hallituksen tekemä leikkaus. Se meni kokoomuksen ja sinisten piikkiin. Miksi he näin jälkikäteen haluavat ottaa sen omalle kontolleen? Arhinmäki ihmetteli keskustan takertumista aktiivimalliin.

Joka tapauksessa budjettiriihessä ja sen jälkeen tulee varmasti kyselyä, miksi hallitus ei käytä kuuluisaa keppiä työllisyyspolitiikassa.