Sekä Tilastokeskus että työ- ja elinkeinoministeriö kertoivat tänääntyöllisyyden hienoisesta paranemisesta elokuussa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli elokuussa 32 000 enemmän ja työttömiä 17 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Tämä on hyvä uutinen 75 prosentin työllisyysastetta tavoittelevalle hallitukselle. ”Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti”, hallitusohjelmassa lukee. Henkilöinä työllisiä pitäisi vuonna 2023 olla 60 000 enemmän kuin keväällä 2019, hallitusohjelmassa edelleen todetaan.
Hallitus luottaa työllisyyden paranemiseen niin, että jo ensi vuoden budjetissa niin sanottuja tulevaisuusinvestointeja tehdään yli miljardilla eurolla. Hallituspuolueista keskusta muistuttaa joka käänteessä, että lisäykset ovat mahdollisia ainoastaan siinä tapauksessa, että työllisyystavoite saavutetaan. Sen toteutumista seurataan seuraavan kerran ensi kevään kehysriihessä.
Opposition kuuluu jo toimenkuvansa takia julistaa, että tavoite on mahdoton saavuttaa pelkästään siksi, että kansainvälisessä taloudessa on niin paljon epävarmuuksia ja kasvu hiipuu. Samaa mahdottomuutta, mutta eri perusteilla, julisti edellinen oppositio, mutta niin vain Sipilän hallitus saavutti oman tavoitteensa.
Kaksi kielteistä käännettä
Syytä huoleen kuitenkin on. Tilastokeskuksessa työmarkkinoita seuraava Liisa Larja nostaa päivän tilastoista esiin kaksi lukua, jotka voivat kertoa kielteisestä käänteestä työmarkkinoilla.
Ensimmäinen on se, että alkavia työttömyysjaksoja on ollut nyt kolmen kuukauden ajan enemmän kuin vanhoja päättyi.
Toiseksi lomautettujen määrä kasvoi jo neljättä kuukautta peräkkäin.
Työnvälityksessä #Lomautettu'jen lukumäärä kasvoi neljättä kuukautta peräkkäin, mikä on ensimmäinen indikaattori tilanteen muuttumisesta teollisuudessa. Alueista #Pirkanmaa'lla työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi jo kasvuun. pic.twitter.com/Ikv19qnuQg
— Liisa Larja (@LiisaLarja) September 24, 2019
Larjan mukaan lomautusten määrän kasvu on ensimmäinen merkki tilanteen muuttumisesta teollisuudessa.
Lisäksi Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi kasvuun.
Keskuskauppakamarilla pienempi miinus
Montako työllistä hallituksen tavoitteesta nyt puuttuu, siitä on eri lukuja.
Tilastokeskuksen Liisa Larja laskee heitä olevan 85 600, peräti 25 600 enemmän kuin hallitusohjelmaa tehtäessä arvioitiin. Luku on otettu väestöennusteesta ja on hankalasti arvioitava, koska väestön vähetessä 75 prosenttiin tarvitaan pienempi määrä työllisiä.
Keskuskauppakamarin päivän arvio on, että tavoite on 75 000 työllisen päässä. Keskuskauppakamari seuraa tavoitteen toteutumista omalla laskurillaan.
– Tilastojen valossa näyttää siltä, että Suomen työmarkkinoiden positiivinen kehitys on pysähtynyt. Myös kansainvälinen talous on viilenemään päin, joka lisää riskiä työllisyyden alentumisen suuntaan, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi työllisyyslukuja aamulla.
Kotamäen mukaan hallituksella on jo kiire työllisyystavoitteen saavuttamisessa.
– Hallituksen työllisyystavoitteissa puhutaan vuoden 2023 lopusta. Lakihankkeiden valmistelu ja toimeenpano vie aina oman aikansa. Siksi toimenpiteistä pitäisi pystyä päättämään etupainotteisesti.
Potentiaalia Kotamäen mukaan on sosiaaliturvauudistuksessa ja aktiivisen työvoimapolitiikan prosessien hiomisessa.
– Nekin ovat kuitenkin molemmat luokkaa ”kyseenalaiset”. Potentiaali on suuri. Mutta tosiasia on, että usein todellisuus jää kauaksi potentiaalista – varsinkin viiden puolueen hallituksissa.
Monialaisia palveluja tarvitsevat kaupunkien vastuulle
Myös Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n eli niin sanotun Loimaan kassan mukaan sen jäsenten työttömyyden lasku on hidastunut tämän vuoden aikana.
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi tiistaina hallituksen työllisyyspaketin käynnistyvän kaupunkikokeiluilla. Ensi keväänä alkavat kokeilut, joissa TE-toimistojen asiakasvastuita siirretään kaupungeille. Ministeriön mukaan synergiaa syntyy, kun sovitetaan yhteen valtion ja kaupunkien osaaminen, resurssit ja palvelut. Kaupunkien odotetaan panostavan taloudellisesti kokeiluihin. Tätä kautta voidaan päästä parempaan palvelutasoon ja tehokkaaseen palveluohjaukseen.
Kaupungit saavat vastuulleen ne työnhakijat, jotka tarvitsevat työllisyyspalvelujen lisäksi monialaisia palveluita. Tällä parannetaan erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.
uutiskirje 
