Hallitus julkisti keskiviikkona iltapäivällä massiivisen toimenpidepaketin, jolla koronakriisin vaikutuksia lievennetään. Nyt tehdyillä päätöksillä hallitus panostaa ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritystoimintaan, maaseudun yritystoimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan, hallitus tiedotti.
Jo tehtyjen päätösten lisäksi hallitus valmistelee talouden nopeaa elpymistä tukevia toimenpiteitä kriisistä selviytymiseksi toukokuussa annettavalla lisätalousarviolla.
Nyt eduskunnalle annettu lisäbudjetti on 4,1 miljardia euroa. Se on Suomen historian suurin. Tänä vuonna menot kasvavat 3,6 miljardia. Uutta lainaa otetaan valtiovarainministeri Katri Kulmunin mukaan kaksinumeroinen miljardimäärä, siis vähintään kymmenen miljardia euroa.
Koronakriisin terveydenhuollolle ja viranomaisille aiheuttamat kustannukset korvataan täysimääräisesti.
Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta osoitetaan 600 miljoonan euron lisämääräraha.
Ihmisten päivittäisen toimeentulon turvaamiseksi kuluvana vuonna yhteensä noin 1,5 miljardilla eurolla. Uutena avauksena alle 10-vuotiaiden lasten kanssa töistä palkatta poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea lapsen hoitamiseen kotona.
Kunnille yli miljardi
Kuntien menojen kasvuun ja tulojen vähenemiseen hallitus vastaa ensi toimena 547 miljoonalla eurolla, jolla korvataan vuoden 2020 verotulojen menetyksiä. Hallitus valmistelee myös toukokuun lisätalousarvioesitykseen kuntien tukipaketin, jonka koko on vähintään miljardi euroa.
Ahdinkoon joutuneita kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoita tuetaan yhteensä yli 60 miljoonalla eurolla. Maaseudun yritystoimintaan panostetaan 40 miljoonaa euroa.
Toukokuun lisäbudjettiin hallitus valmistelee talouden nopeaa elpymistä tukevia toimenpiteitä. Hallitusohjelmassa olevan poikkeusolojen mekanismin aktivointi käynnistetään.
Elvytystoimien rinnalla hallitus valmistelee rakenteellisia toimia, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Kestävyysvajeen taklaamista jatketaan.
”Lyhyen ja pitkän aikavälin toimien tasapaino on välttämätön pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Hallitus on sitoutunut siihen, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella ja ekologisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä”, hallitus tiedotti.
Sen mukaan taloutta elvyttävät toimet ja julkisen talouden kestävyyttä vahvistavat toimenpiteet suunnitellaan ja valitaan niin, että ne tukevat myös hallituksen hiilineutraaliustavoitetta, irtautumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen hallitusohjelman mukaisesti.
Rajoitukset kestävät kolme kuukautta
Hallituksen kehysriihen oletuksia olivat Suomen talouden supistuminen 5,5 prosenttia vuonna 2020, kun sekä vienti että kotimainen kysyntä supistuvat. Koronaviruksen vaikutuksen on ennusteessa oletettu hiipuvan ja talouden toipuvan vuoden 2020 loppupuolella.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennuste talouskasvun supistumisesta on tehty oletuksella, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestäisivät 3 kuukautta. Arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta ovat epävarmoja.
Toimeentuloon yli miljardi euroa
Epidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea. Nyt päätetty uusi etuus on vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan (723,5 euroa kuukaudessa) suuruinen. Toimenpiteeseen ehdotetaan yhteensä 94 miljoonaa euroa.
Tuki koskisi tilanteita, joissa varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana oikeutettua alle 10-vuotiasta lasta hoidetaan kotona vanhemman ollen samalla palkattomasti poissa ansiotyöstä. Etuutta maksettaisiin myös ulkomailta Suomeen saapuville henkilöille, jotka on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin ja jotka tästä syystä ovat ansiotyöstään palkattomasti poissa.
Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä noin 1,1 miljardin euron lisäystä. Lisäyksestä 794 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyyden ja lomautusten lisääntymisestä.
Perustoimeentulotuen rahoitukseen ehdotetaan 169 miljoonan euron lisäystä ja asumistukimenoihin 177 miljoonan euron lisäystä heikkenevien työllisyysnäkymien vuoksi.
uutiskirje 
