Kansalaisten terveyserot eivät Suomessa kapene vaan päin vastoin kasvavat, kun varakkaimmat hakevat palvelunsa yksityisiltä terveysasemilta.
Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari Nenosen mielestä suomalaisten terveydestä on syytä olla huolissaan, vaikka maan sosiaali- ja terveydenhuolto onkin korkeatasoista.
Nenonen pohti kuntalaisten muuttuvia odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollolle Kuntaliitossa järjestetyssä Hyvinvointikunta-foorumissa. Nenosen mukaan kuntien ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö on todella kovilla, kun kunnat joutuvat nipistämään talouttaan kaikkialta.
– Terveyskeskustyö ei houkuttele ammattitaitoisia ihmisiä. Tekijät väsyvät ja erot eri sosiaaliluokkien välillä kasvavat, kun varakkaammat hakeutuvat yksityisille lääkäriasemille.
Nenosen mielestä nyt on korkea aika puuttua muun muassa tunnettuihin riskitekijöihin. Niistä suurimpia ovat alkoholin liikakäyttö, tupakointi, lasten ja nuorten pahoinvointi, asunnottomuus, uupuminen työssä sekä vanhusten yksinäisyys.
– Ihmisillä on oikeus saada ajankohtaista ja ajantasaista tietoa. Muun muassa diabetes, syöpä, hengityselinsairaudet ja aivoverisuonisairauskuolemat on mahdollista saada vähenemään neuvonnan ja terveystuen avulla. Ammattilaiset pystyvät neuvomaan kansalaisia muun muassa omahoidossa, vertaisryhmät auttavat ihmistä tunnistamaan oman tilansa.
Nenonen yllyttää kuntia kokeilemaan ennakkoluulottomasti sähköisiä palveluja, liikkuvia palveluja ja muita niin kutsuttuja matalan kynnyksen palveluja.
– Kuntalainen on tietenkin vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, mutta meidän täytyy muistaa, että on ihmisiä, joista on pidettävä huolta kaikissa oloissa. Ikäihmiset, vakavasti sairaat ja lapset ovat esimerkkejä haavoittuvimmista ihmisryhmistä.
uutiskirje 
