Burkina Faso ja Moldova ratifioivat rypäleasekieltosopimuksen varhain keskiviikkona. Tämä merkitsee sitä, että rypäleaseet kieltävä sopimus astuu voimaan puolen vuoden kuluttua 1. elokuuta 2010.
Sopimus avattiin allekirjoitettavaksi joulukuussa 2008 ja kansainvälinen kampanja on panostanut voimakkaasti sen saattamiseksi voimaan nopealla aikataululla.
Sopimus myös ratifioitava
Sopimuksen voimaan saaminen näin nopeasti osoittaa Human Rights Watch -järjestön Steven Goosen mukaan, että hallitukset ovat vahvasti sitoutuneet siihen, ettei asetta enää käytettäisi. Goose on myös yksi kansainvälisen rypäleaseiden vastaisen kampanjan Cluster Munition Coalitionin puheenjohtajista.
Jokaisen sopimuksen allekirjoittajamaan on myös ratifioitava eli saatettava sopimus kansallisesti voimaan.
Rypäleasesopimus solmittiin 2008. Se kieltää rypäleaseiden käytön, tuotannon ja viennin joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Sopimus asettaa selkeät aikataulut asevarastojen tuhoamiselle ja maastoon levitettyjen rypäleaseiden raivaamiselle. Sopimus myös asettaa velvoitteen auttaa rypäleaseiden uhreja ja alueita jotka kärsivät rypäleaseista.
Suomi ei ole mukana
Yli puolet maailman maista on päättänyt, ettei rypälease ole hyväksyttävä ase. Sopimuksen on allekirjoittanut yhteensä 104 valtiota, muuan muassa suurin osa EU:n ja NATO:n jäsenmaista.
Valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti Suomen hallitus ”seuraa” Oslon sopimuksen voimaantuloa ja vaikutuksia. Hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittinen valiokunta totesi viimeksi joulukuussa, että Oslon sopimus on ”humanitaarisesta näkökulmasta merkittävä” ja että Suomi ”tukee Oslon sopimuksen tavoitteita ja pyrkimyksiä sopimuksen yleismaailmalliseksi toimeenpanemiseksi”
– Prosessin passiivinen seuraaminen ja periaatteellinen tukeminen eivät riitä. Suomen on ryhdyttävä valmistelemaan aktiivisesti sopimukseen liittymistä, vaatii Eekku Aromaa rauhanjärjestö Sadankomiteasta ja Suomen rypäleaseiden vastaisesti kampanjasta.
uutiskirje 
