Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää säilytti syytesuojansa viikko sitten perjantaina. Kevätistuntokauden viimeisenä päivänä perussuomalaiset, kristillisdemokraatit sekä osa kokoomuslaisista ja keskustalaisista oli sitä mieltä, että valtakunnansyyttäjälle ei anneta syyttämislupaa Mäenpään vuoden takaisesta vieraslaji-puheesta.
Tulos on ollut tiedossa koko ajan. Perussuomalaiset politisoi asian heti, kun asia tuli eduskuntaan ja paljon ennen kuin perustuslakivaliokunta alkoi sen käsittelyn. Yksikään perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista ei ottanut kantaa syytesuojan säilyttämisen puolesta.
Asia on loppuun käsitelty ja syksyllä ovat edessä uudet kohut.
Mäenpään tapaukseen kannattaa silti vielä palata, koska se oli niin paljastava ja koska samaan aikaan tapahtui muutakin kiinnostavaa.
Kokoomus lähestyi talvella perussuomalaisia ja moni on ollut huolissaan, lämpeneekö se jopa hallitusyhteistyölle heidän kanssaan.
Mäenpää-keskustelun perusteella voi arvioida, että suhteet ovat loittonemassa. Kokoomuksessa on erikoisjeppejen siipi, joka teki nytkin yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, mutta puolueessa vaikuttaa sittenkin vahvana demokraattinen ja humaani pohjavire.
Syyttäjätaustalta eduskuntaan noussut Pihla Keto-Huovinen ei ole juuri pitänyt itsestään ääntä, mutta Mäenpää-keskustelussa hän edusti sitä kokoomuslaisuutta, jonka on mahdoton kuvitella minkäänlaiseen yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.
– Kiihottamista kansanryhmää vastaan on pidettävä vakavana tekona. Se on yhteiskunnalliselta merkitykseltään laajakantoinen rikos ja sillä loukataan perustuslaissa turvattua ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta, Keto-Huovinen sanoi, ja löi kerralla itsensä läpi laajempaan tietoisuuteen.
Samalla linjalla oli moni muukin kokoomuslainen.
Voimakkaita tunteita herättäneen Mäenpää-keskustelun aikana ei edes tiedetty, mitä toisaalla samaan aikaan tapahtui.
Äärijärjestö Suomen Sisun puheenjohtaja Henri Hautamäki julkaisi kirjoituksen Totaalista kulttuurisotaa, jossa Black Lives Matter -liike yhdistettiin ”vallitsevan mutta taantuvan valkoisen länsimaisen kulttuurin ja hierarkian tuhoamiseen”.
Kompromissien aika on ohi.
”Yliopistot ja koulujärjestelmät on puhdistettava epäkansallisesta vaikutuksesta”, Hautamäki muun muassa vaati, ja puhdistuksia laajemminkin.
Ihan kuin fasistien 1930-luvun käsikirjasta.
Mäenpäähän erikseen ja yleensä politiikkaan asia liittyy siten, että Suomen Sisun käräjiksi itseään kutsuva hallitus koostuu kokonaan henkilöistä, joilla on syvä kytkös perussuomalaisiin. Siihen kuuluu Mäenpään itsensä lisäksi toinenkin kansanedustaja Jenna Simula. Muut ovat kuntatason vaikuttajia, Hautamäki toimii Turun kunnallispolitiikassa.
Kyse ei siis ole yhdestä Mäenpäästä ja yhdestä ehkä huonosti harkitusta sanasta. Kyse on puolueen luonteesta. Monelle sen kannattajallekin voisi olla yllätys, mitä heidän antamallaan valtakirjalla todella tehdään. Jos saisivat tietää. Tästäkin tapauksesta on sen vakavuudesta huolimatta kertonut ainoastaan Kansan Uutiset.
Sillä historia, aivan lähihistoriakin todistaa, että se, mikä vihapuheella alkaa, päättyy joukkohautoihin.
Politiikan toimittaja
uutiskirje 
