KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Kolumbia rakastettuni – häikäilemättömän vallanhalun, rahan ja röyhkeyden koettelema

Anni Valtonen.

Anni Valtonen. Kuva: Toni Härkönen/Like

Anni Valtosen Elämäni Kolumbia on kiinnostava ja empaattinen, omakohtaisiin kokemuksiin perustuva kirja. Rakkaudenosoitus hänen toiselle kotimaalleen.

Siskotuulikki Toijonen
26.7.2020 8.00

Kirja kuvaa Kolumbian levotonta lähihistoriaa ja raastavan sisällissodan jälkeistä vähittäistä eheytymistä sekä maan kulttuurista muutosta herkkävaistoisesti ja eläytyen. Ennen kaikkea Elämäni Kolumbia on Valtosen emotionaalista pohdintaa hänen elämänvaiheistaan kahden maan kansalaisena: kahden kolumbialaissuomalaisen pojan äitinä, avioliitosta ja erosta kolumbialaisen miehen kanssa, kohtaamisista kolumbialaisten sukulaisten, ystävien ja monenmoisten ihmisten kanssa.

Kolumbia oli Valtosen toinen kotimaa parikymmentä vuotta. Kolumbialaisnuorukaisen Suomessa tavannut neito lähti 90-luvulla tutustumaan poikaystävänsä kotimaahan ja jäi sille tielleen sisällissodan ja Pablo Escobarin huumekartellin runtelemaan Kolumbiaan. Väkivalta maassa oli raaistavaa. Huumeparoni Escobar oli hiljattain tapettu. Tämä kaikki ei rakastunutta, seikkailun- ja tiedonhaluista nuorta naista haitannut.

”Koko maailma on käsissäni”

ILMOITUS
ILMOITUS
Kirja on hyvällä tavalla humoristinen ja tärkeilemätön tarina kaukokaipuuta ikänsä tunteneen maailmannaisen seikkailuista vieraalla maalla.

Valtosen esikoispojan näkemys asiasta on, että hänen äitinsä oli ”juuri sellainen tyypillinen sinisilmäinen blondi, joka lähtee vähän seikkailemaan Etelä-Amerikkaan”. Tämän itseironinen Valtonen myöntää auliisti. Muutenkin kirja on hyvällä tavalla humoristinen ja tärkeilemätön tarina kaukokaipuuta ikänsä tunteneen maailmannaisen ja kaikesta kiinnostuneen toimittajan uhmapäisistäkin seikkailuista vieraalla maalla.

Vaikka perustuksiaan myöten epätasa-arvoisen Kolumbian poliittinen tilanne Valtosen sinne muuttaessa oli synkeä, se ei estänyt häntä huumaantumasta intensiivisiin kolumbialaisiin ihmisiin, maan monimuotoisuuteen, energiaan ja rytmeihin.

”Tengo todo el mundo en mis manos”, taksikuski totesi Valtoselle viime vuonna Bogotassa. Tuo taksikuskin lausahdus ”koko maailma on käsissäni” ja ajatus siitä, että olemme kaikki yhteydessä toisiimme kantavat Valtosta hänen Kolumbia-suhteessaan ja eetoksessaan Maailman kuvalehden toimittajana sekä ylipäätään elämässä.

Kolumbia ei lähtenyt sielusta eikä mielestä

Vaikka Valtonen avioeronsa jälkeen lähti Kolumbiasta asettuen asumaan Suomeen pyrkien häivyttämään kaikki muistonsa sieltä, Kolumbia ei lähtenyt hänen sielustaan ja mielestään. Sinne hän on palannut viime vuosina työmatkoille selvittääkseen maan nykyistä tilannetta sekä tapaamaan sukulaisiaan ja tuttaviaan. Selvittääkseen myös omaa elämäänsä.

Tärkeä kirja on myös siksi, että se avaa niitä tunteita ja sitä arkea, mitä kahden maan kansalainen kokee. Valtosella se on kaipuuta ja ikävää ja huoltakin. Rimpuilua välitilassa kahden täysin erilaisen maan, kielen ja kulttuurin välillä.

Eheä ja kaunokirjallisesti taidokkaasti kirjoitettu kirja rakentuu muistoja ja viimeaikaisia kokemuksia rinnastaen. Tämä toimii hyvin joitakin lapsuksia lukuun ottamatta. Valtoselle itselleen on varmasti tärkeää vaikkapa suorittaa Kolumbiaan liittyvien esineiden inventaario kodissaan tai luetella, mitä hän ikävöi entisestä kotimaastaan. Kirjassa luettelot töksähtävät hieman turhina.

Ihmisoikeuksia poljetaan

Emotionaalisen tekstin parissa liikuttuu monin paikoin, mutta myös raivostuu siitä, kuinka häikäilemätön vallanhalu, raha ja röyhkeys ovat Kolumbiaa koetelleet ja koettelevat edelleen. Tulee voimaton olo siitä, kuinka ihmisen oikeutta arvokkaaseen elämään poljetaan maanrakoon. Valtosen kirjan voima on siinä, että hän pyrkii kuvauksissaan objektiivisuuteen. Kiinnostavasti hän kirjoittaa rauhanneuvotteluista, vuoden 2016 rauhansopimuksesta ja kivuliaasta, mutta toiveikkaasta maan jälleenrakentamisesta.

Luulisi, että lähes kuusikymmentä vuotta jatkuneen sisällissodan runteleman Kolumbian maansisäisten pakolaisten ja ylipäätään sikäläisten ihmisten osan vertailu Suomen talvi- ja jatkosodan jälkeiseen tilanteeseen olisi kaukaa haettua, mutta ei lainkaan. Kolumbiassa on ollut paljon sisäistä, pakon edessä tapahtunutta muuttoliikettä.

Väkivalta ja maaseudun poikien värvääminen sissiryhmiin on pakottanut jättämään kotikonnut ja pakenemaan kaupunkeihin. Karjalaisten evakkojen lapsenlapsena Valtonen suhtautuu asiaan empaattisesti isovanhempiensa muistojen ja kokemusten kautta.

Maailman Kuvalehden päätoimittajana nykyään toimivan Valtosen toimittajatausta, pohjaton tiedonhalu ja uteliaisuus kuultaa kautta kirjan. Tyylikkäästi hän kuitenkin välttää reportaasimaisuuden luottaen omakohtaisiin kokemuksiinsa ja kaikissa hänen toimissaan esiin tulevaan maailmankansalaisen humanismiin.

Machokulttuurista neitsyt Marian ihannointiin

Valtonen ei arkaile kohdata ihmisiä laidasta laitaan. Mikäpä on kertoessa vaikkapa paluusta Gabriel García Márquezin kuuluisaan kotikylään viime vuonna tai käynnistä siellä aikanaan Márquezin pikkuveljen, Valtosen entisen puolison sukulaisen seurassa. Sadan vuoden yksinäisyys -kirjan maaginen realismi on sytyttänyt sammumattoman liekin Valtoseen jo opiskeluaikoina. Hienosti hän kertaa kirjan tapahtumia suhteuttaen fiktioita faktoihin. Maagisen realismin paluu luku on yksi kirjan hienoimmista.

Törmäyksiä latinalaisamerikkalaisen machoilun kanssa feministinä tunnettu Valtonen kuvaa maltillisesti esimerkkitapauksin, pohtien omien poikiensa kasvattamista suomalaisen jäyhyyden ja latinokulttuurin vastakohtaisuuksissa.

Machokulttuurin vastavoimana Kolumbiassa esiintyy neitsyt Marian ihannointiin pohjaava naiskäsitys marianismi, esikuva miljoonille katolilaisille naisille. Marianismia edustaa perheelleen omistautunut, miestään moraalisempi nainen.

Sivuuttaa ei voi sitäkään, että Kolumbia on maailman suurimpia kokaiinin tuottajia, mikä on aiheuttanut valtavia ongelmia, eikä niistä ole lakien asetusten myötä päästy vieläkään. Valtonen kirjoittaa ymmärtäen köyhien kokaiininviljelijöiden asemaa ja kuvaa hyytävästi huumehelvettien mukanaan tuomia ongelmia.

Kolmas Kolumbiaan tähyilevä silmä

Volyymi-Valtoseksi nimetty Anni Valtonen on todennut olevansa latinokulttuurin tärvelemä. Hänelle on ikään kuin kehittynyt kolmas, Kolumbiaan tähyävä silmä.

Kirjansa lopussa hän lukuisten kiitosten ohella kiittää suuresti kirjassakin äänensä saavia poikiaan Amosta ja Aurelioa. ”Että ymmärsitte tämän kirjan olevan tärkeä minulle ja sitä kautta myös itsellenne.” Heidän ohellaan se on tärkeä ja hyvä kirja aivan kaikille ymmärrystä elämästä, eri kulttuureista ja ihmisyydestä etsiville.

Anni Valtonen: Elämäni Kolumbia. Like kustannus 2020

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jean-Luc Mélenchon.

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Uusimmat

Riikka Purra jatkaa siitä, minkä Teemu Keskisarja aloitti.

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

Useat maat valmistautuvat tunnustamaan Palestiinan valtion. Suomi ei kuulu siihen joukkoon.

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

Gazalaiset pyrkivät pois Gazan kaupungista, jota Israel tulitti rajusti ennen maahyökkäystä.

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
02

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään