Potkujen saaminen on yleensä ahdistava kokemus, mutta Jyväskylän yliopistossa tekeillä olevan tutkimuksen mukaan irtisanomistilanteet stressaavat myös johtajia.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa on meneillään professori Taru Feldtin johdolla kolmevuotinen tutkimushanke, jossa selvitetään, miten suomalaiset johtajat kokevat työnsä eettisesti haastavat tilanteet.
Taloustaantuma koettelee johtajien eettistä päätöksentekoa. Eettisesti haastavat tilanteet ovat tyypillisesti sellaisia, joissa johtaja ei joko tiedä, mikä on oikea toimintatapa, tai sitten tietää, mutta joutuu syystä tai toisesta toimimaan sääntöjen, ohjeiden tai omien arvojensa vastaisesti.
Viime syksynä toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui 902 eri toimialoja edustavaa suomalaista johtajaa teollisuudesta julkiseen hallintoon. Yli puolet vastanneista kertoi joutuvansa useamman kerran vuodessa eettisesti haastavan tilanteen eteen.
Johtajat kokevat eettisesti haastavat tilanteet psyykkisesti kuormittavina. Viidesosalle johtajista nämä tilanteet aiheuttivat paljon stressiä, esimerkiksi unettomuutta tai ahdistuneisuutta. Erityisesti naisjohtajat kokivat eettiset päätöksentekotilanteet työssään hyvin kuormittavina.
Työuransa eettisesti vaikeimmaksi tilanteeksi johtajat nimesivät usein miten irtisanomistilanteet, kuten irtisanottavien valinnan ja irtisanomisperusteiden esittämisen. ”Kaikkein haastavimmaksi” tällaiset tilanteet työurallaan arvioi kolmasosa kysymykseen vastanneista. Heistä lähes puolet oli kohdannut irtisanomistilanteen viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Muina eettisesti vaikeina tilanteina johtajat listasivat arvoristiriidat, lain noudattamiseen liittyvät kysymykset, esimerkiksi asiakkaan taholta tulleen painostamisen sekä sopeutumisen organisaatiomuutoksiin, kuten töiden siirtämisen ulkomaille.
Johtajat kokivat eettisesti vaikeita tilanteita myös suhteessa alaisiinsa. Sellaisia asioita olivat muun muassa kysymykset oikeudenmukaisuudesta, esimerkiksi palkkatason määrittely, alaisten välisten ristiriitojen selvittely sekä alaisten alkoholi- tai mielenterveysongelmat.
Tutkimuksen mukaan eettisen kuormituksen vähentämiseen tulee puuttua niin johtajien koulutuksen, työohjauksen kuin organisaatioiden kehittämisen keinoin.