Koronakriisi ei koetellut loppukesällä työllisyyttä yhtä pahasti kuin keväällä, ilmenee SAK:n kokoamasta tilastosta . Yhteistoimintaneuvottelujen alaisten työntekijöiden määrä kyllä lähti loppukesällä hienoiseen nousuun, mutta luku on edelleen selvästi pienempi kuin maalis- ja huhtikuussa.
Elokuun aikana yt-neuvottelujen piiriin joutui kaikkiaan 20 688 työntekijää. Koronapandemian aikana maalis–elokuussa määrä on ollut keskimäärin 32 705 työntekijää kuukaudessa.
Myös yritysten kertomat henkilöstön vähennystarvetta koskevat luvut ovat jääneet pienemmiksi kuin keväällä: elokuussa yritykset ilmoittivat yt-neuvotteluissa työntekijöiden vähennystarpeeksi yhteensä 3 064 henkilöä, kun maalis–elokuussa keskimäärä oli 4 782 kuukaudessa.
Elokuun aikana yt-neuvotteluissa ei SAK:n tietojen mukaan irtisanottu yhtään työntekijää. Edeltävänä koronaikana irtisanottujen määrä oli keskimäärin 319 kuukaudessa.
SAK:n ekonomisti Anni Marttinen toteaa keskusjärjestön verkkosivuilla, että yrityksiä on tuettu koronakriisissä erittäin runsaasti. Hän toivoo, että yritykset käyttävät saamaansa tukea sellaisiin henkilöstöjärjestelyihin, joilla irtisanomiset voidaan jatkossakin välttää.
– Kun työvoiman tarve hetkellisesti pienenee, voivat yritykset esimerkiksi tarjota työntekijöilleen mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Suomessa on myös hyvin toimiva lomautusjärjestelmä, ja lomautusta koskevia säännöksiä on helpotettu vuoden loppuun saakka.
Yhteiskunnan turvaverkot eivät Marttisen mukaan ole kilpailukyvyn este ja niistä on pidettävä huolta. Budjettiriihessä on siksi varattava valtiovarainministeriön esitystä enemmän määrärahoja työvoimapolitiikkaan, jotta jokaiselle työttömälle voidaan taata riittävät palvelut, hän esittää.
Eckerö Line irtisanonut eniten
Vuoden alusta elokuun loppuun eniten työntekijöitään irtisanonut yhtiö oli Eckerö Line. Sen yt-neuvottelut päättyivät huhtikuussa 484 henkilön irtisanomiseen. Toiseksi eniten potkuja antoi Meyer Turku, joka niin ikään huhtikuussa irtisanoi 450 työntekijäänsä.
Parhaillaan on käynnissä useita Isoja yt-neuvotteluita. Suurimmat ovat Finnairilla, jossa henkilöstön vähennystarve noin tuhat. Swissport Finlandissa yt-neuvottelut koskevat 750:tä henkilöä ja UPM:n Kaipolan paperitehtaalla niiden piirissä olevia on 620. Myös Lapissa toimiva matkailukonserni North European Invest ilmoitti elokuun lopulla koko henkilöstöään koskevista yt-neuvotteluista.
”Pohjakosketus vasta edessä”
Teknologiateollisuuden maanantaina julkaiseman kyselyn perusteella alan aallonpohjaa ei ole vielä saavutettu. Kysyntä on edelleen heikentynyt heinä-syyskuussa. Aiempaa suurempi osa yrityksistä odottaa tuotannon hiljaisimman ajan olevan vasta vuoden lopulla.
Vielä lomien jälkeen noin 24 prosenttia yrityksistä raportoi, että heikko kysyntä haittaa yritystoimintaa erittäin paljon. Nyt luku oli noussut jo 28 prosenttiin.
Teknologiateollisuuden mukaan kyseessä on huolestuttava käänne heikompaan.
– Tulos on ikävä viesti siitä, että kysyntä ei ole piristynyt Suomessa, vaan se on yritysten mukaan pikemminkin heikentynyt entisestään. Euroopan teollisuudesta viime kuukausina kantautuneet rohkaisevat uutiset eivät valitettavasti näy suomalaisessa teknologiateollisuudessa, ehkä hieman vastoin odotuksia, sanoo Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras tiedotteessa.
Irtisanomisten ennakoidaan lisääntyvän. Kyselyn perusteella Teknologiateollisuus arvioi, että alalta häviää koronakriisin takia vuoden loppuun mennessä lähes 10 000 työpaikkaa. Jos otetaan huomioon alan välillinen vaikutus työllisyyteen, menetettäisiin työpaikkoja jo yli 20 000.