Hallitusta odottaa ristiriita työllistämisessä: ”Sosiaaliturvaa leikkaamalla ei luoda työpaikkoja”

Vanhempainvapaalta eduskuntatyöhön palannut vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen uskoo, että hallitus pysyy kasassa.

– Tilanne on hallitukselle vaikea erityisesti sen suhteen, miten työllisyyden hoito ymmärretään, oululainen Sarkkinen sanoo.

Hän pitää liian yksioikoisena tapaa, jolla valtiovarainministeriö laskee työllisyyslaskelmiaan, koska se keskittyy työvoiman tarjontaan.

Luojan kiitos, olemme nettomaksaja.

– Vasemmistoliitto ja ehkä myös SDP näkevät tilanteen eri tavalla kuin muut hallituspuolueet. Vasemmalla ajatellaan, että sosiaaliturvaa leikkaamalla ei luoda työpaikkoja. Se ei ole niin yksinkertaista kuin valtiovarainministeriö laskee, että leikkaamalla sosiaaliturvaa tämän verran, niin yhtäkkiä ihmisille syntyy työpaikkoja, heistä tulee työkykyisiä ja ilmestyy koulutus, jolla he työllistyvät, hän toteaa.

Muut hallituspuolueet ovat keskusta, Vihreät ja RKP.

– Totta kai pitää olla työvoimaa käytettävissä, mutta se ei riitä, vaan lisäksi on oltava tuottavuutta, koulutusta, kysyntää ja työkykyä. Sosiaaliturvan leikkaus ei luo kysyntää markkinoille eikä se luo ihmisille työkykyä ja koulutusta. Työvoiman tarjonta ei yksin auta, jos muuta asiat eivät ole kunnossa.

Työllisyys hiertää hallitusta

Sarkkinen ei lähde ennakoimaan tulossa olevan budjettiriihen yksittäisiä päätöksiä.

– Koronaepidemia on vienyt pohjan valtion talouden hoitamiselta ja työllisyystavoitteilta. Viime syksynä meillä oli työvoimapula. Nyt meillä on laaja työttömyys, hän toteaa.

– Kun siihen lisätään poliittiset näkökulmaerot työllisyyden hoidon suhteen, toki on tulossa vaikea aika. Mutta uskon, että saamme lopputuloksen aikaan. Se ei varmaankaan ole millekään puolueelle täysin miellyttävä.

Vasemmistoliitolle kovat työllisyystoimet – käytännössä sosiaaliturvan leikkaukset – ovat vaikea asia.

– Hallitus ei voi päättää vain kovista toimista, mutta on realismia, että nyt tulee meidän poliittisten tavoitteiden vastaisia päätöksiä. Osana kokonaispakettia meidänkin on ne hyväksyttävä, Sarkkinen arvioi.

– Tietysti keskustan tilanne vaikuttaa hallitusyhteistyöhön. Toivon kuitenkin vastuullisuutta aikana, jolloin Suomi on toisen maailmansodan jälkeen syvimmässä kriisissä. Emme tarvitse hallituskriisiä.

Kiire saada asiat liikkeelle

Hanna Sarkkinen toteaa, että nyt on tärkeää päästä edistämään hallitusohjelman tavoitteita.

– Kevään ajan kaikki koronaan liittymättömät lainsäädäntöhankkeet olivat seis. Nyt ne pitää saada liikkeelle, koska muuten käy niin, että hallitusohjelman tärkeitä ja hyviä kirjauksia ei ehditä toteuttaa. Haluamme tietysti, että mahdollisimman monet hallitusohjemaan saamamme hyvät asiat saataisiin toteutettua.

Sarkkinen on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja hänen on määrä nousta sosiaali- ja terveysministeriksi ensi kesänä Aino-Kaisa Pekosen tilalle.

Soteuudistus on näillä näkymin annetaan eduskunnalle ennen joulua. Toinen syksyn iso asia on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki.

– Se on vasemmistolle tärkeä ja meillä on sen suhteen kunnianhimoisia tavoitteita lähtien terveyskeskusmaksun poistamisesta ja maksukattojen yhdistämisestä ja alentamisesta, koska ne ovat keskeisiä asioita vähävaraisten ja monisairaiden ihmisten kannalta, hän sanoo.

Asiaa on valmisteltu monella hallituskaudella.

– Lakiesityksessä on varmasti monia parannuksia, mutta vasemmiston kunnianhimoisimpia tavoitteita se ei täytä, koska niihin ei ole löydetty rahoitusta, Sarkkinen sanoo.

– Mutta luvassa on parannuksia, joista on syytä iloita, koska saamme vietyä asioita eteenpäin, vaikka valmista ei tulekaan. Toivon, että jäsenistömme ja kannattajamme pystyvät näkemään sen.

EU:n uusi linja

Sarkkinen suhtautuu myönteisesti EU:n elvytyspakettiin, josta pääministeri antaa eduskunnalle ilmoituksen keskiviikkona.

– Se ei ole täydellinen. EU-sopimukset eivät ole ikinä, hän sanoo.

– Nyt EU kuitenkin hoitaa kriisiä aivan eri tavalla kuin kymmenen vuotta sitten finanssikriisin aikaan. Silloin pelastettiin pankkeja ja syvennettiin kriisiä pakottamalla jäsenmaita leikkauspolitiikkaan.

Nyt elvytetään.

– Pumpataan rahaa reaalitalouteen. Kaikissa jäsenmaissa etsitään ihan oikeita työllisyyttä luovia hankkeita ja niihin kytketään innovatiivisia tuotteita.

Sarkkinen pitää uutta toimintatapaa fundamentaalisesti parempana ja vasemmiston vaatimusten mukaisena.

– Eihän tästä peruskuviosta voi olla kuin iloinen, hän sanoo.

Myös sitä, että Suomi on paketin nettomaksaja, hän pitää hyvänä.

– Luojan kiitos, olemme nettomaksaja. Jos emme olisi, se tarkoittaisi että olisimme yhtäkkiä vajonneet melkoiseen köyhyyteen.

Hän muistuttaa siitä, että Suomikin saa elvytyshankkeita.

– On kuitenkin kannattavaa Suomelle maksaa enemmän kuin mitä Suomi saa. EU-maat ovat Suomen viennin ylivoimaisesti suurin kohde, ja jos ne eivät elvy, Suomen teollisuuden tilauskirjat huutavat tyhjyyttään. Suomen etu on, että muu Eurooppa elpyy. Jos elvytyspaketti auttaa siihen, se maksaa itsensä takaisin myös.

Sarkkinen toivoo, ettei keskustelussa elvytyspaketista mentäisi perussuomalaisten ehdoilla.

– Se häiritsee, että perussuomalaiset pääsevät sanelemaan EU-politiikan julkisen keskustelun agendan ja näkökulman. Perussuomalaiset tulevat politikoimaan elvytyspaketilla paljon.