Määräaikaisilla työntekijöillä menee entistä huonommin, kertoo Jyväskylän yliopiston henkilöstölle tehty kysely.
Viime syksynä toteutetun kyselyn mukaan Jyväskylän yliopiston henkilöstön työmotivaatio ja hyvinvointi ovat kuitenkin yleisesti ottaen korkealla tasolla.
– Henkilöstö koki itsensä tarmokkaaksi, sitoutuneeksi työssään ja arvioi yltävänsä hyviin työsuorituksiin. Näin siitäkin huolimatta, että työ koettiin kiireiseksi ja uupumusta raportoitiin jonkin verran, kertoo tutkimusta koordinoinut akatemiatutkija Saija Mauno yliopiston psykologian laitokselta.
Tutkimustulosten mukaan yliopiston henkilöstö koki jonkin verran stressiä meneillään olevasta yliopistouudistuksesta. Suurempi huolenaihe kyselyn perusteella on pysyvän ja määräaikaisen henkilöstön välisten erojen kasvu.
– Huolestuttava suuntaus oli määräaikaisten työolojen heikentyminen. He arvioivat työnsä entistä epävarmemmaksi, saivat vähemmän tukea työyhteisössä ja arvioivat vaikutusmahdollisuutensa heikentyneen seuranta-aikana. Huomiota tulisikin nyt kiinnittää määräaikaisten työoloihin, Saija Mauno toteaa.
Yli puolet pätkätyöläisiä
Toissa vuoden toimintakertomuksen mukaan Jyväskylän yliopiston henkilöstömäärä oli 2 579, josta määräaikaisten osuus oli peräti 50,7 prosenttia ja vakinaisten osuus 49,3 prosenttia. Määräaikaisten osuuden kasvu johtui muun muassa lisääntyneistä budjetin ulkopuolelta rahoitetuista hankkeista sekä siitä, ettei tukitehtäviin enää otettu vakinaista henkilökuntaa opetusministeriön valtakunnallisen palvelukeskushankkeen ja tuottavuusohjelman vuoksi.
Osa-aikaisuus on yliopistossa pienempi ongelma kuin määräaikaisuus, sillä 91,7 prosenttia henkilöstöstä tekee kokoaikatyötä. Yliopisto on Jyväskylässä kolmanneksi merkittävin työnantaja. Enemmän väkeä työllistävät vain Jyväskylän kaupungin sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.
Henkilöstökysely on osa Suomen Akatemian rahoittamaa nelivuotista tutkimushanketta, jossa haetaan vastausta kysymykseen ”Ovatko määräaikaiset työntekijät huono-osaisia?”.
Määräaikaista työtä tekee noin 300 000 suomalaista. Tutkimustieto siitä, kuinka määräaikaiset työntekijät kokevat työnsä ja hyvinvointinsa, on vähäistä ja aiemmat tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. ku