Työurien pidentämiseksi halutaan karsia välivuosia ja parantaa työttömien terveydenhoitoa
Työurien pidentämiseksi ei pidä tuijottaa vain 65 ikävuoteen, vaan katseet kannattaa kääntää työuran alkuun. Tämä oli kansliapäälliköiden ja työmarkkinajohtajien yhteinen näkemys, kun Jukka Ahtelan työryhmän esityksiä pohdittiin keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriön seminaarissa.
Kansliapäällikkö Harri Skog Opetusministeriöstä muistutti, että 30 prosenttia peruskoulun ja lukion jälkeisistä jatko-opinnoista keskeytyy.
– Tämä tietää valtiolle kolmen miljoonan euron menetyksiä, ja opintotuet päälle. Kun työurien pidennyksellä haetaan kestävyyttä valtiontalouteen, opintojen keskeytyminen on iso ongelma.
Valtiosihteeri Raimo Sailas kehotti nuoria tyytymään yhteen välivuoteen lukion jälkeen.
– Sekin olisi kaksi vuotta eteenpäin. Nyt välivuosia vietetään kolme. Sen jälkeen opinnot aloitetaan ”todella rivakasti”. Helsingin yliopistossa vain 14 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoista oli saanut suositusten mukaiset 45 opintopistettä täyteen lukuvuoden aikana, Sailas ilkeili.
Yleisöstä muistutettiin, että peruskoulun jälkeen pidettävät välivuodet ovat isompi ongelma, sillä silloin nuoret syrjäytyvät herkästi. Sailaksen mukaan kunnat voisivat kantaa suuremman vastuun peruskoulun päättäneistä.
Työttömien terveydenhoito kuntoon
Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) kehotti työnantajia terästäytymään ja osallistumaan työterveydenhuoltoon. Pitkäaikaissairaan tai vammautuneen paluu työelämään vaati muutoksia myös työpaikalle.
– Masennuksesta toipuneen paluuta työpaikalle ei helpota yhtään, että häntä odottaa pino tekemättömiä töitä. Tuki- ja liikuntaelinsairautta potevaa ei kuntoutus auta, jollei myös työergonomiaa saada kuntoon.
Risikko piti Ahtelan työryhmän esitystä työttömien terveydenhuollosta tervetulleena.
– Työttömien terveydenhuolto on saatava kuntoon. Ei voi olla, että ihminen ajautuu työttömänä ollessaan tilanteeseen, josta ei voi enää työllistyä.
”Tuskanhiki on tarpeeton”
Valtiosihteeri Sailaksen mukaan on mahdoton arvioida, kuinka monta lisävuotta Ahtelan työryhmän esitykset tuovat työuriin. Tosin etumerkki on hänestä oikea.
Sailas huomautti, että alkuperäinen toimeksianto työmarkkinaosapuolille koski eläköitymisiän nostoa, ei työurien pidentämistä.
Eläkeiän nostosta keskustellaan Sailaksen mielestä aivan suotta ”tuskanhiki otsalla”. Odotettavissa olevan eliniän nouseminen on myönteinen asia.
– Ei kai haittaa, että osa näistä lisävuosista ollaan töissä. Pitäisi varmistaa, että se kolmen vuoden korotus eläkeikään saadaan. Mieluummin mennään jopa yli. Mikä riski siihen liittyy? Se ei voi olla haitta suomalaiselle palkansaajalle, päinvastoin.
Sailas oudoksui, etteivät jo tunnetut hyvät käytännöt ”persoonallisine työaikoineen” leviä työpaikoilta toisille. Hän letkautti, että kenties EK haluaa pitää työpaikat ruodussa. Seminaariin osallistunut Jukka Ahtela puisti kiivaasti päätään.
uutiskirje 
