KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harrisin valinta liikutti kyyneliin – 100 vuotta äänioikeuden jälkeen ensimmäinen nainen varapresidentiksi

Kamala Harris liikutti demokraattien naiskannattajia kyyneliin voitonpuheellaan Delawaren Wilmingtonin lavalta.

Kamala Harris liikutti demokraattien naiskannattajia kyyneliin voitonpuheellaan Delawaren Wilmingtonin lavalta. Kuva: Lehtikuva/Jim Watson

Tuleva Yhdysvaltain varapresidentti, karismaattinen Kamala Harris rikkoi rytinällä lasikattoja presidentinvaaleissa.

Sirpa Puhakka
9.11.2020 11.45

Maa siirtyy trumpilaisuuden jälkeen presidentti Joe Bidenin ja varapresidentti Kamala Harrisin aikaan. Arviot muutoksen merkittävyydestä vaihtelevat.

Jo vaalikampanjan aikana Bidenin arvioitiin olevan 77-vuoden ikäisenä yhden kauden presidentti. Varapresidenttinä Kamala Harrisin roolia on arvioitu merkittäväksi.

Onnistuessaan varapresidenttinä hän on vahvassa asemassa demokraattien seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi. Ilman Harrista presidentinvaalien tulos olisi voinut olla tiukempi.

Taistelu äänistä Georgiassa senaatin uusintavaaleissa on varmasti kovaa ja kallista.

Trumpin on arvioitu saaneen paljon tukea mustilta ja latinoilta, vaikka perinteisesti näissä ryhmissä on äänestetty demokraatteja. Harrisin valinta varapresidenttiehdokkaaksi tasoitti Bidenin tietä Valkoiseen taloon.

Harrisin valinta varapresidenttiehdokkaaksi oli Bidenilta tärkeä veto sekä vaalien että vaalien jälkeisen poliittisen selviytymisen kannalta.

Harris teki historiaa ja rikkoi lasikattoja

Harrisin valinta varapresidentiksi on historiallinen, kuten Obaman valinta presidentiksi oli 12 vuotta sitten.

Omassa voitonpuheessaan sunnuntain vastaisena yönä Harris totesi, että tätä on odotettu sata vuotta siitä lähtien, kun naiset saivat Yhdysvalloissa äänioikeuden.

Tuleva varapresidentti on karismaattinen esiintyjä, kuten presidentti Obamakin. Harris liikutti demokraattien naiskannattajia kyyneliin voitonpuheellaan Delawaren Wilmingtonin lavalta.

Harrisin totesi, että ”Minä saatan olla tässä tehtävässä ensimmäinen nainen, mutta en ole viimeinen, sillä jokainen pieni tyttö, joka tänä iltana katselee, näkee tämän maan mahdollisuuksien maana”.

We did it, @JoeBiden. pic.twitter.com/oCgeylsjB4

— Kamala Harris (@KamalaHarris) November 7, 2020

Tämä jää historiaan aivan kuten Hillary Clintonin puhe neljännesvuosista sitten Pekingissä hänen todetessaan naisten oikeuksien olevan ihmisoikeuksia. Monille mustille naisille Harrisin voitto meni syvälle tunteisiin.

Vahvan poliittisen uran senaattorina ja yleisenä syyttäjänä tehnyt Harris on korkeimpaan asemaan nouseva nainen. Hän teki sen, mitä Hillary Clinton tavoitteli taistellessaan presidentinvaaleissa Trumpia vastaan neljä vuotta sitten.

Harris rikkoi kerralla kaksi lasikattoa näissä vaaleissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Harrisin rooli korostuu

Intialais-jamaikalaistaustaisten vanhempien, perinteisen mustan yliopiston käyneen Harrisin juuret ovat syvällä mustassa yhteisössä, jonka hän on tietoisesti valinnut. 55-vuotias Harris on ensimmäisen kauden senaattori Kalifornian osavaltiosta. Hän on koulutukseltaan juristi.

Hänen roolinsa tullee olemaan merkittävä, kun Yhdysvallat yrittää ratkoa Bidenin kaudella Black Lives Matter -liikkeen nostamia railoja ja rasistista syrjintää.

Harrisin voitonpuhe oli suunnattu Bidenia selkeämmin vähemmistöille, kun taas tuleva presidentti mainitsi erikseen voitonpuheessaan keskiluokan. Bidenista odotetaan sillanrakentajaa republikaanien suuntaan, kun taas Harrisin pitäisi kyetä tasoittamaan tietä vasemmiston suuntaan.

Demokraattien piirissä väännetty siitä, miten viisasta on puhua demokraattisesta sosialismista. Puolueen valovoimainen vasemmistosiipeä edustava edustajainhuoneen jäsen Alexandria Ocasio-Cortez torjui New York Timesissä lauantaina väitteet, että puolue olisi menettänyt kongressipaikkojaan liian vasemmistolaisen politiikan vuoksi.

Osa latinoista äänesti kommunismin aaveen pelossa Trumpia, joka pelotteli estottomasti sosialismilla. Pohjoismaisesta näkökulmasta on vaikea nähdä, miten köyhien terveydenhuollon parantaminen voisi johtaa sosialismiin.

Demokraatit voittivat ja hävisivät – kuten republikaanitkin

Demokraatit saivat vallattua takaisin itärannikon ruostevyöhykkeellä neljä vuotta sitten Hillary Clintonin ja Trumpin taistelussa häviämiään alueita. Suuri pettymys puolueelle on, ettei mielipidemittausten ennakoima värisuora toteutunut.

Kamala Harris ja Joe Biden pitivät voitonpuheensa lauantaina.

Kamala Harris ja Joe Biden pitivät voitonpuheensa lauantaina. Kuva: Lehtikuva/Andrew Harnik

Mielipidemittaukset ennakoivat demokraateille voittoa presidentinvaaleissa, senaatissa ja edustajainhuoneessa. Edustajainhuoneessakin republikaanit etenivät, mutta demokraatit pitivät enemmistön.

Sen sijaan senaatin paikkajako on auki tammikuun Georgian uusintavaaleihin saakka. Osavaltiossa valittavan tulee saada yli puolet äänistä. Republikaaneilla on mahdollisuus voittaa osavaltiossa, sillä puolueen ehdokkaat keräsivät nyt vaaleissa demokraatteja enemmän ääniä.

Kovaa ja likaista peliä senaattipaikoista Georgiassa

Taistelu äänistä tulee olemaan Georgiassa kovaa ja kallista ja kaiken kaikkiaan likaista peliä, sillä senaatti on ratkaisevassa asemassa seuraavan kahden vuoden aikana siinä, millaista politiikkaa Biden ja Harris voivat harjoittaa seuraavan kahden vuoden ajan.

Vaalit käydään vasta tammikuussa. Nähtäväksi jää, millaisen spektaakkelin Trump rakentaa Georgiassa demokraattien kampittamiseksi. Hän voi lähteä hakemaan ”oikeita ääniä”. Senaatin valtaaminen republikaaneille olisi mittava voitto.

Obaman kaudella senaatti jarrutti kaikin tavoin presidentin toimia. Demokraateilla ei ole helppoa myöskään edustajainhuoneessa, sillä puolueessa on vahva vasemmistosiipi.

Demokraattien vasemmistosiiven johtohahmona tunnettu Bernie Sanders menestyi kohtuullisen hyvin demokraattien presidentinvaaliehdokkaiden esivaaleissa alkumetreillä.

Sanders on tukenut Bidenin ehdokkuutta, mutta kaikkia demokraatteja keskitien kulkijana tunnettu Biden ei miellytä. Demokraateilla sisäinen keskustelu puolueen linjasta jatkuukin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään