Huolta suomalaisissa työmarkkinajärjestöissä. Kovaa kritiikkiä Ruotsissa ja Tanskassa.
Viime vuoden syksyllä tuore Euroopan komissio ilmoitti esittävänsä minimipalkkaa EU-maiden työntekijöille. Ilmoitus herätti huolestusta pohjoismaisen työehtosopimusjärjestelmän tulevaisuudesta.
Esitys minimipalkkadirektiiviksi tuli nyt lokakuussa. Pohjoismaiseen työehtosopimusjärjestelmään ei olla koskemassa, pikemminkin komission esitys kannustaa kohti alakohtaisiin työehtosopimuksiin perustuvaa mallia. Jäsenmaita ei vaadita säätämään minimipalkasta lailla, ja esityksen mukaan kansallisia järjestelmiä tullaan kunnioittamaan.
Tavoitteena on nostaa minimipalkka kussakin jäsenmaassa sellaiselle tasolle, että se riittää elämiseen. Toisin kuin Suomessa, lakisääteinen vähimmäispalkka on olemassa jo 21 EU-maassa.
Direktiivin tavoitteena on ehkäistä työssäkäyvien köyhyyttä ja EU:n sisällä tapahtuvaa palkkadumppausta sekä epäreilua kilpailua. Tilastojen mukaan keskipalkat ja pienituloisten ansiot ovat parhaita siellä, missä palkat sovitaan alakohtaisissa työehtosopimuksissa.
Rivien välistä voi myös lukea toiveita siitä, että tasainen palkkakehitys lisäisi vakautta kaikkialla Euroopassa. Palkoissa ja elinolosuhteissa on suuria eroja jäsenmaiden välillä.
Parhaimmillaan komission ehdotus voi luoda EU:hun kestävämmät ja tasa-arvoisemmat työmarkkinat. Moni kirjaus voisi olla tiukempikin, ja tiukennuksia tullaan varmasti jatkoneuvotteluissa esittämään. Esimerkiksi palkkojen alaraja pitäisi sitoa kunkin maan keskipalkkoihin ja elinkustannustasoon.
Euroopan komissiota ei tunneta vasemmistolaisesta politiikanteosta. Ei ole pikkujuttu, jos tällainen toimija toteaa suomalaisen ja pohjoismaisen työmarkkinajärjestelmän olevan tehokkain ja sellainen, jota kannattaa edistää kaikkialla EU:ssa.
Suomella on nyt mahdollisuus toimia eurooppalaisena edelläkävijänä.
Europarlamentaarikko
uutiskirje 
