Timo Sandbergin hieno viime vuosisadan ensimmäisten vuosikymmenten Lahteen sijoittuva poliittisten jännitysromaanien sarja etenee kuudennessa osassa jatkosotaan. Desantti sijoittuu Lahden lisäksi jatkosodan etulinjaan ja Aunuksessa sijaitsevaan Koverin keskitysleiriin, jossa piinattiin suomalaisia poliittisia vankeja, kun ei hengiltä saatu.
Talvisodan yksimielisyyden jälkeen Hitlerin Saksan kanssa liittoutunut Suomi oli taas voimakkaasti jakaantunut valkoisiin ja punaisiin. Toukokuussa 1940 perustetun laillisen Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran (SNS) lähes 40 000 jäsentä olivat nyt ”maanpettureita”, samoin kommunistit, jotka kieltäytyivät lähtemästä rintamalle natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan.
SNS:n perustajajäsenen Mauri Ryömän mukaan nimettyjä ryömäläisiä suljettiin ”turvasäilöihin”, joista heitä kuljetettiin rintamalle työvelvollisiksi ja taistelujoukkoihin Nikke Pärmin johtamaan ”Pärmin pataljoonaan”. Kun sodanvastustajia ei tohdittu suoraan teloittaa, ajatus oli, että heistä päästään eroon vihollisen tulituksessa.
Osa kuitenkin loikkasi heti tilaisuuden tullen Neuvostoliiton puolelle. Ylevät ajatukset taistelusta fasismia vastaan eivät useinkaan toteutuneet. Osa loikkareista ammuttiin pian, koska heitä pidettiin vakoiljoina. Osa joutui pakkotöihin ja osalle ei annettu muuta vaihtoehtoa kuin palata desanttina Suomeen tiedustelu- ja tuhoamistöihin.
Näin käy myös Sanbergin kirjasarjassa tutuksi tulleelle Matti Långille.
Muista vakiohahmoista Anton Rimminen ja Toivo Lång viettävät sotavuotensa Koverissa. Ismo Torni sen sijaan sopeutuu sotaan ja etenee aliupseeriksi ja tarkka-ampujaksi.
Lahden kotirintamalla ylietsivä Otso Kekki tutkii ravintolaan tehtyä kranaatti-iskua ja etsii desanttina piileskelevää Matti Långia sekavin miettein. Valpon miesten sotakiihko ei miellytä, mutta poliisin on hoidettava velvollisuutensa. Otso Kekki on nykytermein eri osapuolten välissä luoviva tolkun mies.
Kirjan kannessa lukee jännitysromaani, mutta dekkarimaisuudet ovat Desantissa aika vähissä. Paremminkin se on vain romaani ja miksei dokumenttiromaanikin. Koverin keskitysleirin osalta päälähteenä lienee ollut Nestori Parkkarin muistelmateos Suomalaisessa keskitysleirissä vv. 1940–1944 vuodelta 1955. Sen voi lukea kokonaan täältä . Nestori Parkkari kuuluu myös Sandbergin teoksen sivuhenkilöihin.
Sodanaikaisesta vastarintatoiminnasta taas kertoi omiin kokemuksiinsa pohjautuen Sakari Selin vuonna 2011 ilmestyneessä kirjassaan Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko .
Anton Rimminen ja Långin veljekset edustivat Suomen vakiintunutta ulkopoliittista linjaa, mutta viisi vuotta etuajassa. Sen takia he joutuivat vangituiksi ja kidutetuiksi niin kuin esikuvansa oikeassa elämässä. Timo Sandberg kuvaa heitä ja aikaa kiihkoilematta, mutta monista sanankäänteistä selviää kyllä, kenen puolella hänen sympatiansa ovat.
Otso Kekki -romaanisarja on kehuttu ja palkittu – hyvästä syystä. Desantti vahvistaa sen asemaa poliittisen lähihistorian merkittävänä kuvauksena.
Timo Sandberg: Desantti. 364 sivua, Karisto.
uutiskirje 
