Hallitus on saanut valmiiksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman seuraaville 12 vuodelle. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että väyläverkon rahoituksessa keskeistä on perusväylänpidon rahoitustason nostaminen.
– Olemme kaikkien puolueiden kesken saaneet yhteisymmärryksen siitä, että perusväylänpitoon eli tie-, raide- ja vesiväylien kunnossapitoon satsataan nykyistäkin enemmän ja varsinkin aikaisempaa enemmän. Laskelmien mukaan korjausvelka kääntyy vihdoin laskuun noin vuosien 2025–26 paikkeilla, Harakka sanoi.
Valtion väyläverkon korjausvelka on noin 2,8 miljardia euroa. Sitä on tarkoitus vähentää 2,2 miljardiin euroon vuoteen 2032 mennessä. Korjausvelkaa vähennetään valtion koko väyläverkolla.
Rataverkolla suuria peruskorjaustarpeita
Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautateille, sillä etenkin vuosikymmenen loppupuolella rataverkolla on suuria peruskorjaustarpeita.
Radanpidon suhteellinen osuus siis kasvaa, mutta pääpaino on Harakan mukaan edelleen tieverkossa.
Suunnitelman tekoon ovat osallistuneet kaikki eduskuntapuolueet, sillä suunnitelma ulottuu myös seuraaville hallituskausille. Suunnitelma on tehty nyt ensimmäistä kertaa.
– Pidän suunnitelmaa merkittävänä, jopa historiallisena, Harakka sanoi tiedotustilaisuudessa.
Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi, ja sitä päivitetään hallituskausittain eli neljän vuoden välein. Suunnitelmassa on mukana henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot ja palvelut.
– Olen hyvin vakuuttunut siitä, että tämä tahtotila ja yhteinen tulevaisuuskuva siitä, että panemme Suomen väylät kuntoon 20-luvun aikana ja pidämme niistä hyvää huolta, tulee toteutumaan riippumatta siitä, mikä hallitus on kyseessä, Harakka painotti.
Harakka haluaa hyötyä EU-rahasta täysimääräisesti
Harakan mukaan suunnitelma on tehty lisäksi realistisella rahoitustasolla. Harakan mukaan myös toimintatapoja uudistetaan siten, että EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti.
Valtioneuvoston selonteon mukaan perusväylänhoidon vuosittainen taso on vuodesta 2025 alkaen noin 1,4 miljardia euroa. Perusväylänpidon rahoituksesta suunnataan maanteille 52 prosenttia, radoille 39 prosenttia ja vesiväylille 9 prosenttia vuosittain.
Väyläverkon kehittämiseen aiotaan suunnata yhteensä noin 6,1 miljardia euroa. Kehittämishankkeisiin suunnittelukaudella suunnattavasta rahoituksesta noin 2,45 miljardia on varattu jo päätetyille hankkeille. Uusiin kehittämisinvestointeihin on suunnittelukaudella käytettävissä noin 3,22 miljardia.