KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Britannia jätti EU:n, jättääkö Skotlanti seuraavaksi Britannian? Tämän viikon vaaleista odotetaan vihjettä tulevasta

Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon on vakuutellut, että torstain äänestys ei ole yhtä kuin äänestys Skotlannin asemasta.

Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon on vakuutellut, että torstain äänestys ei ole yhtä kuin äänestys Skotlannin asemasta. Kuva: Lehtikuva/Andy Buchanan

Itsenäisyysmielinen SNP tavoittelee vaaleissa parlamentin enemmistöä itselleen.

STT–Heta Hassinen
4.5.2021 15.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Britanniassa äänestetään tällä viikolla alueparlamentti- ja paikallisvaaleissa, ja suuri huomio on kiinnittynyt Skotlantiin. Parlamenttivaaleille on aseteltu julkisuudessa roolia eräänlaisena esiäänestyksenä itsenäisyydestä: jos itsenäisyysmielinen Skotlannin kansallispuolue SNP saa enemmistön skottiparlamenttiin, se vie eteenpäin vaatimusta uudesta kansanäänestyksestä.

SNP:n johtaja, Skotlannin nykyinen pääministeri Nicola Sturgeon on hieman toppuutellut tulkintaa parlamenttivaaleista itsenäisyysäänestyksenä ja vakuutellut, että torstain äänestys ei ole yhtä kuin äänestys Skotlannin asemasta.

– Ihmisiä ei pyydetä äänestämään kyllä tai ei. Kun pyydämme ihmisiä tekemään tuon valinnan, niin kuin teimme vuonna 2014, laitamme eteenpäin yksityiskohtaisen esityksen, Sturgeon kommentoi BBC:n haastattelussa sunnuntaina Scotsman-lehden mukaan.

Tällä hetkellä SNP johtaa gallupkyselyitä selvin lukemin. Auki on vielä, turvaako johtoasema puolueelle enemmistöä skottiparlamentissa. Edellisissä vaaleissa SNP ei saanut yksin enemmistöä, ja se on johtanut Skotlantia vähemmistöhallituksena.

Skandaalinkäryinen paluu

SNP:n vaalikampanjaa on varjostanut Sturgeonin edeltäjän Alex Salmondin paluu vaalikentille. Salmond on perustanut itsenäisyysmielisen Alba-puolueen, joka pyrkii haalimaan niin ikään skottinationalistien ääniä.

Salmond haluaisi uuden itsenäisyysäänestyksen rivakasti. SNP:n Sturgeonin suunnitelma tähtää uuteen kansanäänestyksen vasta koronapandemian hellitettyä.

Salmond on sen sijaan vaatinut kansanäänestyksen valmistelua pandemiasta huolimatta välittömästi parlamenttivaalien jälkeen, jos itsenäisyysmieliset puolueet saavat määräenemmistön parlamenttiin, kertoi esimerkiksi sanomalehti Herald.

Salmondin maine on kuitenkin ryvettynyt ahdisteluskandaalissa. Vuonna 2019 hän sai syytteet pääministerikautensa aikaisista raiskausyrityksistä ja seksuaalisista ahdisteluista, ja viime vuonna oikeus totesi hänet syyttömäksi.

Skandaalin laineet koskettivat myös Sturgeonia, jonka harkintakykyä on muun muassa kyseenalaistettu.

Kaksi ääntä kullakin

Scotsman-lehden mukaan Sturgeon on kieltäytynyt spekuloimasta, tekisikö hän yhteistyötä Salmondin kanssa, jos Alba-puolue saa paikkoja parlamenttiin.

Kyselyiden perusteella voisi olla mahdollista, että SNP saavuttaisi itsenäisyysmielisen enemmistön parlamenttiin myös Skotlannin vihreiden tuella.

Skotlannin vaaleissa kullakin äänestäjällä on kaksi ääntä. Ensimmäinen ääni annetaan ehdokkaalle omassa vaalipiirissä ja toinen ääni puolueelle omalla alueella.

Skottiparlamentin 129 paikasta 73 jaetaan vaalipiirien äänten perusteella. Loput paikat määrittyvät alueellisten äänten mukaan. Skotlanti on jaettu kahdeksaan alueeseen, joista kustakin valitaan seitsemän kansanedustajaa alueäänten perusteella.

Varsinainen vaalipäivä on torstaina, mutta BBC:n mukaan ääntenlasku alkaa vasta perjantaina ja lopullisia tuloksia odotetaan viikonlopun aikana.

Koronaelpyminen etusijalla

Läheskään kaikki puolueet Skotlannissa eivät tue uutta itsenäistymisäänestystä. Esimerkiksi konservatiivit ja työväenpuolue vastustavat ajatusta. Ne tahtoisivat keskittyä mieluummin koronaelpymiseen.

Skotlannin parlamentilla on valtaa päättää esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen ja liikenteeseen liittyvistä asioista.

Vaalien aluspäivinä SNP:n Sturgeon onkin pyrkinyt suuntaamaan keskustelua elpymiseen. Hänen mukaansa etusijalla vaalien jälkeen tulisi olla ulospääsy pandemiasta ja elpymisen vauhdittaminen.

Esitellessään sadan päivän suunnitelmaansa Sturgeon korosti terveydenhuollon tukemista, työpaikkojen turvaamista sekä lasten ja nuorten hyvinvointia.

50-vuotiaan Sturgeonin tapa johtaa Skotlantia terveyskriisin keskellä on saanut kiitosta. Sturgeonin eduksi on nähty esimerkiksi selkeä viestintä verrattuna Britannian pääministerin Boris Johnsonin kommunikointityyliin.

Brexit sekoitti pakkaa

Vuoden 2014 kansanäänestys Skotlannin itsenäistymisestä päättyi selkein luvuin. Silloin 45 prosenttia skotlantilaisista äänesti itsenäistymisen puolesta ja 55 prosenttia Britanniassa pysymisen puolesta. Äänestystuloksen tulkittiin tuolloin selvittäneen asian ainakin sukupolven ajaksi.

Britannian kansanäänestys EU-erosta vuonna 2016 sekoitti kuitenkin pakan täysin. Selvä enemmistö skotlantilaisista olisi halunnut jäädä Euroopan unioniin, mutta kokonaisuudessaan vaalitulos kallistui brexitin puolelle.

Brexitin vuoksi vaatimukset uudesta itsenäistymisäänestyksestä ovat saaneet pontta. Huhtikuussa Sturgeon totesi, ettei Boris Johnsonilla olisi moraalista perustetta estää uutta itsenäisyysäänestystä, jos SNP voittaa vaalit.

Johnson ei kuitenkaan ole toistaiseksi luvannut skoteille äänestystä.

Kallis ero

Kysymykseksi myös jää, asettuisivatko skotlantilaiset lopulta itsenäistymisen kannalle, jos uusi kansanäänestys järjestettäisiin.

On arvioitu, että itsenäistyminen kävisi Skotlannille kalliiksi. London School of Economicsin tutkimuksen mukaan brexit ja itsenäistyminen voisivat jättää Skotlannin bruttokansantuotteeseen pitkällä aikavälillä 6,5–8,7 prosentin loven.

Noin 60 prosenttia Skotlannin viennistä menee muualle Britanniaan. Jos Skotlanti liittyisi mahdollisen eronsa jälkeen takaisin EU:hun, sen ja muun Britannian välille syntyisi raja- ja tullimuodollisuuksia, jotka hankaloittaisivat kaupankäyntiä.

Vaikka Skotlanti itsenäistyisi, sen pääsy takaisin Euroopan unioniin ei olisi täysin taattu. Jäsenyyspyrkimyksiä saattaisi vastustaa esimerkiksi Espanja, joka pyrkii pitämään Katalonian itsenäistymishaluja aisoissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään