KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Maailman metsät vedenjakajalla

Koronapandemia on voimistanut metsien hävityspaineita ja tehnyt entistä kiireellisemmäksi kestävän metsänhoidon tukemisen. Pandemia on tuonut kirkkaasti esille metsien merkityksen maapallon hyvinvoinnille.

Koronapandemia on voimistanut metsien hävityspaineita ja tehnyt entistä kiireellisemmäksi kestävän metsänhoidon tukemisen. Pandemia on tuonut kirkkaasti esille metsien merkityksen maapallon hyvinvoinnille. Kuva: IPS/Alison Kentish

Korona tuli häiritsemään hyvää kehitystä.

YK – IPS/Alison Kentish
8.5.2021 12.00

Huhtikuun lopulla julkaistu YK:n raportti maailman metsien tilasta kertoo, että vaikka useat maat ovat ryhtyneet toimiin varjellakseen metsiään, se ei vielä riitä. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa metsäkato jatkuu, eikä uhka metsien yltä ole kokonaan poistunut muualtakaan.

Joka vuosi seitsemän miljoonaa hehtaaria luonnonmetsää muutetaan muuhun käyttöön, kuten suurimittaiseksi kaupalliseksi maatalousmaaksi.

Raportti perustuu 52 valtion toimittamiin tietoihin. Valtioiden alueella kasvaa 75 prosenttia maailman metsistä. Raportti selvittää maiden etenemistä kohti tavoitteita, jotka YK:n strategisen metsäsuunnitelman mukaan pitäisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Suunnitelman toteutuessa metsäkato pysäytetään ja päinvastoin lisätään maailman metsäpeittoa kolmella prosentilla. Samalla poistetaan metsistä riippuvaisten kansojen äärimmäinen köyhyys.

Ainutlaatuinen mahdollisuus

Koronapandemia saapui sotkemaan tätäkin suunnitelmaa. Raportissa viitataan kasvavaan huoleen, että pandemian talousvaikutukset vähentävät metsien varjeluun tarkoitettuja varoja. Varsinkin Afrikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä joissakin Latinalaisen Amerikan maissa välittömät kansanterveyden vaatimukset ajavat yli metsärahoituksen.

– Me olemme vedenjakajalla. Vuosi 2021 tarjoaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden hidastaa luonnon monimuotoisuuden nopeaa vähenemistä ja ekosysteemien rapautumista, vähentää aavikoitumista ja tehdä ruokajärjestelmistämme kestävämpiä, YK:n varapääsihteeri Amina J. Mohamed sanoo.

Osa kaikkien arkielämää

Metsät ovat monimuotoisimpia ekosysteemejä ja niissä virtaa 75 prosenttia maailman makeasta vedestä. Ilman metsien huomioon ottamista ei ole mahdollista saavuttaa ilmastotavoitteita, huomauttaa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n metsätalousjaoston johtaja Mette Wilkie.

– Metsistä myös saadaan materiaalit lukuisille arkielämän perustuotteille – perinteisistä puuesineistä maskeihin, käsineisiin ja käsien desinfiointiaineisiin, joita me kaikki nyt pandemian aikana käytämme. Metsät tarjoavat maailmanlaajuisesti yli 86 miljoonaa vihreää työpaikkaa ja paljon useammalle elannon, Wilkie sanoo.

Kasvava tautiriski

– Kun me yhä enemmän kajoamme metsiin ja villieläinten elinympäristöihin laajentaaksemme maataloustuotantoa, asuma-alueita ja infrastruktuuria, riski tautien leviämisestä eläimistä ihmisiin kasvaa eksponentiaalisesti. On ilmeistä, ettemme voi saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita ja haluamaamme tulevaisuutta, ellemme pysäytä metsäkatoa ja metsien huonontumista ja vahvista ponnistelujamme suojella, hoitaa ja ennallistaa metsiämme, Wilkie painottaa.

– Yhteiskuntien sulkemiset ovat johtaneet häiriöihin markkinoilla ja toimitusketjuissa sekä aiheuttaneet työttömyyttä ja laukaisseet muuttoliikkeen takaisin maaseudulle. Tämä lisää painetta, että metsät tarjoaisivat elannon yhä useammalle. Toisaalta investoinnit metsien ennallistamiseen ja kestävä metsätalous voivat luoda vihreitä työpaikkoja ja samaan aikaan synnyttää monimuotoisuutta edistäviä elinympäristöjä, jotka myös auttavat lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumaan siihen, Wilkie lisää.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään