Huippuvuoret on kohteena antoisa tieteistrillerille. Toimeen tuossa kohteessa ja ympäristössä ei kuitenkaan kannata tarttua ”kevein eväin”. Tiina Raevaara lukeutuu kirjailijoihin, joilla näitä eväitä löytyy, joten olkaamme lukijat kiitollisia siitä, että hän ei niitä kirjoja luodessaan jätä käyttämättä.
Polaaripyörre on itsenäinen jatko Kaksoiskierre-kirjalle, jossa psykologinen trilleri yhdistyi pohdintaan geeniteknologian moraalista. Kaksoiskierteessä päähenkilö, tutkija Eerika joutui mukaan laittomiin geeniteknologian tutkimuksiin ja Polaaripyörteessä hän hakee itselleen pakopaikan menneisyydestä mahdollisimman kaukaa. Hän muutti 9-vuotiaan Tuulikki-tyttärensä kanssa Huippuvuorille ja pestautui suomalaisen merentutkimusryhmän laboratorioon avustajaksi.
Menneisyys ei jätä Eerikaa kokonaan rauhaan, mutta hän tekee kaikkensa päästäkseen irti menneisyyden epämiellyttävyyksistä ja sopeutuakseen elämään uudessa ympäristössä. Kauan ei kuitenkaan elonsa levollisena siellä pysy, kun tapahtuma tutkimusryhmän yhdellä, normaalia pidemmälle suuntautuneella retkellä muuttaa kaiken. Paljastuu, että Huippuvuorilla on muitakin vaaroja, kuin jääkarhut.
Ikirouta on alkanut sulaa ilmaston lämpenemisen vuoksi ja maa jyrkänteessä jäätikön laidalla vajoaa seurueen alta. Ryhmä onnistuu vaivoin rämpimään ylös ikiroudan mutakuopasta, mutta sen palattua tukikohtaansa paljastuu maanvyöryyn liittyvä, tyystin tuntematon uhka, uhka ehkä koko ihmiskunnalle.
Vyörymän ikiroudasta löytyy laboratoriotutkimuksissa alkueliö jollaista ei ennen ole tavattu, ekskavaatti. Sulaminen vapauttaa tämän eliön, joka ihmisen elimistöön päästessään vaikuttaa vaarallisesti muun muassa luonteeseen. Yksi vyörymään joutuneista saa raivokohtauksia, joiden syyksi tuota eliötä epäillään.
Mihin tutkijan kunnianhimo voi johtaa – siitä Raevaara kirjoittaa surullisen ja synkän kuvan. Eliön aiheuttamista karmeista seurauksista tietoinen laboratorioaseman johtaja ei suinkaan hälytä tiedeyhteisöä ihmiselle vaarallisen löydön vuoksi. Henkilökohtaisen maineen hankinta menee edelle. Hän haluaa seurauksista piittaamatta jatkaa eliön tutkimusta voidakseen raportoida löydöksestä ensimmäisenä, omana saavutuksenaan.
Myös kirjan sivujuonne Huippuvuorella toimivan venäläisyhtiön toiminnasta on tieteen näkökulmasta vähintään arveluttavia ajatuksia herättävä. Yhtiön tutkimuskohteena on ihmisten syväjäädytys, vapaaehtoisesti parempaa tulevaisuutta halajavien pakastaminen. Se täytyy myöntää, että sillä on kirjan muutenkin rikkaassa, kauhun aineksiakin luontevalla ja ainakin osin uskottavalla tavalla sisältävässä juonessa tärkeä sija.
Tiina Raevaara: Polaaripyörre. Like 2021. 317s.