Reaalipalkat saavuttavat elinkustannuskriisiä edeltävän huipun toukokuun ensimmäisellä viikolla, työmarkkinakeskusjärjestö SAK:sta kerrotaan.
– Nyt näyttää siltä, että tällä tahdilla ostovoimakuoppa kurotaan umpeen vuoden toisella neljänneksellä viikolla 19, joka on toukokuun ensimmäinen viikko, sanoo SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà järjestön tiedotteessa. Vappu on siis tänä vuonna todellinen työläisten juhla.
Kuluvan vuoden loppuun mennessä reaalipalkka on kasvanut 1,3 prosenttia yli elinkustannuskriisiä edeltävästä huipusta.
Ammattiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten vaikutus näkyy ostovoimassa verotuspäätöksiä enemmän.
Huippu häämöttää
Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin reaalipalkka – eli palkan ostovoima, jossa on huomioitu inflaation vaikutus – oli enää 0,7 prosenttia alle elinkustannuskriisiä edeltävän huipun.
Vuoden 2027 lopussa reaalipalkka on kasvanut jo 2,6 prosenttia yli elinkustannuskriisiä edeltävän huipun.
SAK:sta muistutetaan, että varsinkin työntekijöiden näkökulmasta viime työehtosopimusneuvottelukierroksella neuvotellut palkankorotukset ovat kasvattaneet ostovoimaa ja täyttäneet palkkakuopan.
– Palkat kasvoivat 3,5 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Tästä 3,0 prosenttia tuli ammattiliittojen neuvottelemien sopimuskorotusten ansiosta ja vain 0,5 prosenttia muista syistä johtuen, Lainà muistuttaa.
Vuoden aikana ei ollut laisinkaan inflaatiota, joten reaalipalkat kasvoivat tämän vuoksi myös 3,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Sen sijaan Iranin sota voi kiihdyttää inflaatiota, mikä voi lykätä reaalipalkan palautumista vuoden 2021 tasolle.
Ei kiitosta hallitukselle
Kokoaikaisen ja keskituloisen palkansaajan reaalipalkka kasvoi 1 100 eurolla vuonna 2025. Eniten reaalipalkkaa nostivat ammattiliittojen neuvottelemat sopimuskorotukset – lähes 1 200 euroa vuodessa. Palkkaliukumat sekä hintatason lasku kumpikin vahvistivat ostovoimaa alle 150 eurolla vuodessa.
– Sen sijaan hallituksen välillisen verotuksen kiristykset, kuten arvolisäveron nostaminen, nostivat hintoja ja siten söivät ostovoimaa noin 350 euron arvosta, Patrizio Lainà muistuttaa.
Ammattiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten vaikutus näkyy ostovoimassa verotuspäätöksiä enemmän.
Esimerkiksi lastenhoitajan tulotasolla käteen jäävät tulot kasvavat palkankorotuksen ansiosta 749 eurolla vuodessa, mutta veronkorotukset leikkaavat siitä 16 euroa pois.
Veturinkuljettajan tulotasolla palkankorotus kasvattaa käteen jääviä tuloja 1 185 euroa vuodessa, mutta verotuksen kiristyminen syö siitä 238 euroa.
– Veronkevennykset näkyvät vasta pääministerin tulotasolla (15 000 €/kk), jolloin käteen jää peräti 4 688 euroa enemmän vuodessa, Patrizio Lainà toteaa.
lehti 