Vaalikoneiden tavoitteena on lisätä tietoa vaaleista, esillä olevista teemoista sekä suositella äänestäjälle ehdokasta. Vaalikone on myös viihdettä.
– Vaalikoneen pelillisyydellä on tarkoitus saada ihmiset kiinnostumaan vaaleista, vaalikoneasiantuntija, IT-arkkitehti Hannu-Pekka Hakamäki Webscale Oy:stä toteaa.
Hakamäki on ollut vuodesta 2012 luomassa vaalikoneita suurimmille mediataloille, kuten Ylelle. Tavallisesti suuret mediatalot ja erikokoiset järjestöt laativat vaalien alla omat vaalikoneensa.
Hakamäen mukaan äänestäjiä pyritään pikemminkin tutustuttamaan erilaisiin ehdokkaisiin suosituimman ehdokkaan esittelyn sijaan.
– Ihmisen äänestyskäyttäytyminen ei ole kiinni pelkästään kylmistä asiakysymyksistä tai tietyistä arvokysymyksistä. Myös ehdokkaiden asuinpaikka, sukupuoli, ikä ja koulutustaso vaikuttavat valintaan.
Tietoturvasta pidetään kiinni
Vaalikoneessa on joukko kysymyksiä tai väittämiä, joihin vaaliehdokas syöttää omat vastauksensa. Kone vertaa äänestäjän vastausta kunkin ehdokkaan vastaukseen, minkä jälkeen äänestäjä näkee, kenen ehdokkaan kanssa syntyy eniten samoja vastauksia. Vaalikone näyttää suositeltavan ehdokkaan ja prosenttimäärän, joka ilmaisee samojen vastausten osuuden.
Hakamäen omien havaintojen mukaan äänestäjä vastaa ensin rehellisesti omien arvojensa ja mielipiteidensä mukaisesti.
– Sitten äänestäjä vastaa, kuten arvioi naapurinsa vastaavan ja lopuksi vastaa saadakseen koneen suosittelemaan inhokkipoliitikkoaan, Hakamäki kertoo.
Muun muassa tällaisen vaalikoneiden huvikäytön vuoksi äänestäjien vastauksista koottu data ei kiinnosta vaalikoneen haltijaa. Sen sijaan ehdokkaiden vaalikoneeseen syöttämät mielipiteet kiinnostavat toimittajia ja tutkijoita.
– Jos vaalikone kerää äänestäjien vastauksia, ne tallentuvat täysin nimettöminä. Se velvoitetaan jo tietosuojalaissa, Hakamäki muistuttaa.
Ehdokkaat samalla viivalla
Hyvä vaalikone on helppokäyttöinen myös ehdokkaalle. Useasti ehdokkailla on monia vaalikoneita täytettävänä.
– Tavallisesti ehdokkaat ovat kiireisiä ihmisiä, eikä heitä ole helppo saada vastaamaan, Hakamäki toteaa.
Vaalikoneet tuovat ehdokkaille kuitenkin näkyvyyttä yhdenvertaisesti muiden ehdokkaiden kanssa. Nimekkäät ehdokkaat ovat samalla viivalla tuntemattomampien kanssa. Mitä moninaisemmat ehdokkaat vaalikoneeseen osallistuvat, sitä parempi vaalikone on.
Hyvät kysymykset ja väitteet ovat ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä. Niiden pitäisi myös jakaa mielipiteitä, jotta edustajien väliset erot saataisiin näkyviin. Tällaisia kysymyksiä ja väitteitä ovat monet arvokysymykset.
Kuntavaaleissa aiheiden odotetaan koskevan paikallisia asioita, kuten vaikkapa kaavoitusta.
Algoritmit pidetään selkeinä
Usein vaalikoneiden yhteydessä puhutaan joko hyvästä tai huonosta algoritmista. Algoritmit eli koneelle koodatut toimintaohjeet halutaan Hakamäen mukaan pitää yksinkertaisina, sillä siten ne ovat helposti selitettäviä yleisölle. Läpinäkyvyyden vaatimuksen vuoksi vaalikoneissa ei käytetä tekoälyä, toteaa Hakamäki.
Vaalikoneisiin liittyy monia hallintakäyttöliittymiä, joita käyttävät ehdokkaat, puoluetoimistot ja vaalikonetta hallinnoiva organisaatio. Vaalikoneissa on myös työkaluja toimittajien käyttöön. Lisäksi tietoturvan on oltava kunnossa.
Vaalikoneita käytetään miljoonia kertoja, joten niiden on kestettävä kuormitusta.
– Kaikki tämä muodostaa kokonaisuuden, jonka saumattomasta yhteistoiminnasta syntyy vaalikoneen luotettavuus, Hakamäki summaa.
Liian vähän kysymyksiä
Kuntavaaleja koskevia vaalikoneita on ollut helppo täyttää, kun on miettinyt kantaansa eri teemoihin etukäteen, toteaa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Adam Al-Sawad, 26, Kuopiosta.
– Jotta minulla olisi laajempi kuva, mitä kuopiolaiset haluavat ja tarvitsevat, kysyin etukäteen esimerkiksi vähemmistöryhmiltä, maalla asuvilta ja kaupunkilaisilta, mitkä asiat ovat heille tärkeitä, Al-Sawad kertoo.
Hänen mielestään hänen tänä keväänä täyttämissään vaalikoneissa oli liian vähän kysymyksiä ja monet ajankohtaiset asiat jäivät käsittelemättä. Yksi niistä oli mielenterveyspalvelujen kattavuus.
– Tilastojen ja tutkimustulosten mukaan Kuopion mielenterveyspalveluihin pääsy ja koko hoitoprosessi on Suomen huonoimpia.
Vaalikoneissa oli myös hyviä, paikallisia aiheita, kuten Kuopion keskustaa sekä selluyhtiö Finnpulpia koskevia kaavoituskysymyksiä.
Al-Sawadista vaalikoneiden pelillisyys on myönteistä.
– Vaaliasiat ovat aika pitkällisiä ja puuduttavia. Ei voi olettaa, että kaikki äänestäjät olisivat politiikkanörttejä, jotka ehdoin tahdoin tahtovat lukea sivukaupalla ehdokkaiden vastauksia. Mikä tahansa keino, jolla helpotetaan tiedon saantia äänestämistä varten esimerkiksi pelillisin keinoin, on vain hyvä.
Kritisoitavaakin löytyy
Vaalikoneissa kysyttiin Al-Sawadin mukaan yleisluontoisia kysymyksiä, jotka eivät juuri liittyneet kuntavaaleihin. Tällaisia ovat muun muassa ihmisoikeuksia kyseenalaistavat kysymykset.
– Minusta ei ole hyvää vaalikonekulttuuria ryhtyä puimaan, saako esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen edustajilla tai muslimeilla olla oikeuksia Suomessa, Al-Sawad toteaa ykskantaan.
Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Jyväskylän kuntavaaliehdokas Matleena Käppi, 25.
– Kysymysten laatijoiden olisi harkittava tarkkaan, miten ihan perustavia, esimerkiksi ihmisoikeuksiin liittyviä asioita kysytään ja voiko kysymyksiin vastata ikään kuin ei kunnioittaisi ihmisoikeuksia. Esimerkiksi vaalikoneessa on pyydetty kantaa pakolaisten pelastamiseen Välimerestä, Käppi kummeksuu.
Hän toivoo vaalikoneiden kysymysten laatijoilta tarkkuutta. Vaalikoneen välityksellä ei pitäisi levittää näkemyksiä, jotka ovat ristiriidassa perusoikeuksien kanssa.
— Vaalikoneen tekijöiden on varmasti hankalaa tuoda esiin poliittiset erot ilman vastakkainasettelun lietsontaa, Käppi arvioi.
Kissa- vai koiraihminen?
Käpin mukaan aiheiden pitäisi olla tarkoituksenmukaisia. Huonoksi esimerkiksi hän nostaa eduskuntavaaleihin tehdyn iltapäivälehden vaalikoneen kysymyksen, onko vastaaja kissa- vai koiraihminen.
Hän poistaisi vaalikoneista tiedot ehdokkaiden siviilisäädystä. Lisäksi Käppi muuttaisi algoritmia siten, että ”en osaa sanoa” -vastaukset eivät vaikuttaisi lopputulokseen.
– Eduskuntavaalien alla kokeilimme, mitä ehdokasta vaalikone suosittelee, jos vastaa kaikkiin kysymyksiin ”en osaa sanoa”. Suosituimmaksi tuli keskustapuolueen edustaja, Käppiä naurattaa.
Omantunnon mukaan
Turun kuntavaaliehdokas Kia Winqvist, 61, kokee joihinkin vaalikoneiden kysymyksiin vastaamisen vaikeaksi.
– Jos kysytään, kummalta ryhmältä leikkaat rahaa, lapsilta vai vanhuksilta, niin mitä siihen voi vastata? Vaalikoneessa annetaan yksioikoiset vaihtoehdot, eikä niiden yhteydessä pysty selittämään kantaansa yhtään enempää, Winqvist toteaa.
Teknisesti vaalikoneiden täyttäminen on hänen mielestään helppoa.
Winqvist pitää hyvänä, että edustajan tulee paneuduttua kysymyksiin, vaikka se veisikin aikaa.
– Vastatessani mietin, mikä on puolueen kanta ja mitä omatuntoni sanoo, Winqvist kertoo.
Taustat eivät aukea
Kemin kaupunginhallituksen jäsen Matti Kettunen, 71, pitää vaalikoneisiin vastaamista vaivattomana. Tämän vuoden kuntavaalit ovat hänelle jo kolmannet. Kettusen mukaan vaalikoneissa toistuvat pitkälti samat kysymykset vuodesta toiseen esimerkiksi terveydenhoidon yksityistämisestä sekä vanhusten palvelujen järjestämisestä.
– Jos kysytään, pitääkö päivähoidon olla yksityistä vai kaupungin järjestämää, niin kuntalaiset eivät välttämättä tiedä, kuka sen maksaa ja miten paljon se maksaa, Kettunen toteaa.
– Taloudellisiin asioihin liittyvien kysymysten taustat eivät aukea vaalikoneessa äänestäjälle.
Kettusen mukaan vaalikoneiden puutteena on, ettei äänestäjä saa syvempää tietoa kyseessä olevista aiheista, eikä vaaliehdokas välttämättä pääse perustelemaan valintojaan.
– Kysymykset, joihin vastataan joko ”kyllä” tai ”ei” pitäisi poistaa kokonaan. Ja paikallisia kysymyksiä olisi hyvä olla mukana.