Puhelin hälyttää tukholmalaislähiön omakotitalossa. Iäkäs rouva vastaa. Hän kuulee vain yhden sanan “Geiger”, laskee puhelimen, hakee lipastosta aseen, ampuu sillä nojatuolissa kirjaa lukevan aviomiehensä, kerää tavaransa ja lähtee – kadotakseen.
Gustav Skördeman, uusi tuttavuus ruotsalaisessa dekkaristikunnassa, osoittaa olevansa ainakin tehokkaan avauksen taitaja.
Hälytys ei tapahtunut vain Tukholman Brommassa. Siihen ei vastattu Münchenissä, mutta siellä sijaitsevassa kylmän sodan aikaisen Valtion sisäisen turvallisuuden yksikön tiedetään puhelun tulleen Beirutista. Yksikössä ollaan tyrmistyneitä. Neljä vuosikymmentä kestänyt hiljaisuus seurannassa olleessa liittymässä rikkoutui.
Ollaan siis heti alkuun kansainvälisen politiikan kuvioissa – ja kohta esiin nousevista linkityksistä kylmään sotaan selviää, että sen laineet eivät todellakaan ole laantuneet. Ne kantavat aina nykypäivään.
Nojatuoliinsa ammuttu 85-vuotias mies ei ole kuka tahansa. Hän oli 1970-luvulta aina –90-luvulle saakka koko Ruotsin rakastama tv-kasvo. Stellan Bromanilla oli televisiossa vuosikausia suosiota kerännyt oma show-ohjelma. Poliisi ei etene murhan selvittämisessä ennen kuin sitä avustamaan ryhtyy Tukholman siveyspoliisissa työskentelevä Sara Novak. Hän haluaa selvittää ”oto” Bromanin kohtalon, koska on nuoruudessaan ollut paljon tekemisissä tämän tytärten kanssa ja seurannut elämää perheessä.
Lukijalle kerrotaan hyvin pian, että Broman oli paljon muutakin kuin kaikkien suosikki. Saksalaistahon mielenkiinnossa Bromanin teloitetuksi tulemiseen on kyse tämän ”toisesta elämästä”. Se johtaa romaanin toiseen juonihaaraan, tietymättömiin hakeutuvan ampujaisoäidin pakomatkaan. Se on sitten vaiheita vilisevää vakoojatrilleriä, koska tiedusteluihmiset Münchenissä eivät jää toimettomiksi: mitä isoäiti aikoo tehdä? Kuva isoäidistä muuttuu päälaelleen, ja vakoojajoukko alkaa harveta…
Romaanin toisessa juonihaarassa kirjoittaja kuvaa Sara Novakin toimintaa. Novakille selviää, että hänen tietonsa Stella Bromanista ja tämän perheestä olivat vajaat ja vääristyneet. Hänelle paljastuu kylmän sodan aikainen likainen vakoilutoiminta, jolla on vaikutettu myös puolueettomuuttaan vannoneen Ruotsin politiikkaan. Bromanin loistelias kiinteistö oli kansainvälisten kutsuvieraiden kohtaamispaikka ja sellaisena jatkuvassa suosiossa. Novak pääsee 40 vuoden takaisten tapahtumien jäljille ja hänelle paljastuu, että vierailuissa oli kyse paljon – ja ennen kaikkea – muusta kuin kansansuosikin liehittelystä.
Geigerissä riittää juonenkäänteitä aivan riittävästi. Historiallisiin tapahtumiin kytkeytyvien vakoojadekkarien kohdalla auttaa historian tuntemus kirjan käänteissä mukana pysymisessä.
Erikoisplussan kirjoittaja ansaitsee todella yllättävästä loppuratkaisusta, joten lukijan kannattaa varoa vilkuilemasta loppusivuja kesken lukemisen.
Gustav Skördeman: Geiger. Suomentanut Katarina Luoma. Minerva Crime 2021. 469s.