Kansan Uutiset: Mistä aluevaltuustot oikeasti päättävät?
Hanna Sarkkinen: Tammikuussa valittavat aluevaltuustot päättävät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Tällaisia ovat vaikkapa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, neuvolat, vanhusten hoivapalvelut ja sosiaalityö. Lisäksi alueiden vastuulle tulee pelastustoimesta päättäminen.
Valtuutetut päättävät muun muassa siitä, tuotetaanko palveluita itse vai ostetaanko ne yrityksiltä. Lisäksi tietenkin siitä, millaisia ne palvelut ovat ja mitä ne maksavat. Valtuustojen on tehtävä päätöksiä myös siitä, miten palvelut sijoittuvat, eli vaikkapa siitä, onko terveyskeskuksia myös pienemmissä taajamissa.
KU: Miksi vaalit pitää järjestää nyt? Eikö asia olisi voinut odottaa seuraaviin kuntavaaleihin tai edes eduskuntavaaleihin 2023?
HS: Tiukka aikataulu johtuu siitä, että alueilla pitää olla istuvat valtuustot valittuina ja valmiina, kun sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta niille vuoden 2023 alussa. Valtuustot tekevät merkittäviä päätöksiä jo ensi vuoden aikana, ennen itse uudistuksen voimaantuloa. Siksi ensimmäiset sote-vaalit järjestetään jo ensi vuonna.
Vuoden 2022 sote-vaalit ovat ainoat, jotka järjestetään erikseen. Jatkossa sote-vaalit ovat aina kuntavaalien yhteydessä. Kuntavaalien 2021 aikaan oli liian aikaista järjestää sote-vaaleja, koska sote-lakeja ei ollut vielä hyväksytty, ja eduskuntavaalien aikaan 2023 olisi liian myöhäistä, koska alueet ovat silloin jo aloittaneet toimintansa.
”Ensimmäisillä valtuutetuilla tulee olemaan aivan poikkeuksellisen paljon valtaa.”
Ensimmäiset sote-vaalit ovat hyvin tärkeät siinäkin mielessä, että ensimmäisillä valtuutetuilla tulee olemaan aivan poikkeuksellisen paljon valtaa. He päättävät sen, mikä palveluiden rakenne alueilla tulee olemaan. Nämä ovat tärkeitä ja kauaskantoisia päätöksiä, eikä niitä voi jättää virkamiesten tehtäväksi, vaan ne pitää päättää demokraattisesti. Pitää muistaa, että sote-uudistus on Suomen suurimpia rakenteellisia uudistuksia, ja se on mittakaavassaan verrattavissa 1970-luvun peruskoulu-uudistukseen.
KU: Marinin hallitus perustaa 23 hyvinvointialuetta. Esimerkiksi Juha Sipilän hallituksen sote-mallissa niitä oli vähemmän. Miksi alueita on niin monta?
HS: Verrattuna Sipilän uudistukseen meidän mallissamme on Uudenmaan erillisratkaisu, eli Uudellemaalle perustetaan neljä hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki on oma alueensa. Muuten tämä on aluejaon osalta sama malli. Hallitus haluaa kunnioittaa Uudenmaan kuntien tahtoa ja näkemystä siitä, miten palvelut on järkevintä järjestää. Alueella on ilmeisesti nähty, että jos Uusimaa olisi yhtä aluetta, se olisi liian iso ja demokraattisesti ongelmallinen. Jos oltaisiin yritetty runnoa maata isompiin yksiköihin, jotka eivät vastaa alueiden tahtoa tai ole jo jollain tavalla vakiintuneita, niin tuskin oltaisiin päästy eteenpäin.
Pitää muistaa, että nämä uudet alueet järjestävät jatkossa myös ihan perustason sosiaalipalveluita, kuten vanhuspalveluita ja vammaispalveluita, jotka eivät vaadi niin isoja alueita. Se, mikä on tarkoituksenmukaisen kokoinen alue, riippuu siitä, mistä näkökulmasta sitä tarkastellaan. Katsotaanko sitä demokratian näkökulmasta, lähitason sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta, vai erikoissairaanhoidon kautta? Nyt valittu määrä on kompromissi eri näkökulmien välillä.
KU: Suurten kaupunkien, mukaan lukien kotikaupunkisi Oulun, kaupunginjohtajat ovat kritisoineet sote-mallia siitä, että niiden oma kyky investoida heikkenee uudistuksen myötä. Miten kommentoit tätä?
HS: Eiväthän suuret kaupungit tarvitse tätä uudistusta. Ne voisivat jatkaa tällä kuntapohjaisella mallilla aivan hyvin. Meidän on kuitenkin ajateltava kaikkia suomalaisia. Myös ikäihmisiä, jotka asuvat kasvukeskusten ulkopuolella.
Vanha kuntapohjainen malli on tullut tiensä päähän. Meillä on muutama kourallinen kuntia, jotka voivat järjestää palveluita vanhalla mallilla. Isot kaupungit onnistuvat, mutta muille se ei toimi. Me emme kuitenkaan voi tehdä tätä valtakunnallista uudistusta siten, että isot kaupungit jäisivät sen ulkopuolelle. Niin iso osa varsinkin työikäisestä väestöstä asuu kaupungeissa, että tarvitaan valtakunnallinen uudistus.
On muistettava, että kuntatalouden tasapaino ei sinänsä heikkene. Eli kun kaupungeilta lähtevät nämä tehtävät ja niiden rahoitus, niin niiltä lähtevät myös kustannusvastuut. Tulot lähtevät, mutta niin myös menot. Nythän kunnat ovat voineet säästää sote-palveluista ja investoida vaikkapa tienpitoon. Jatkossa, kun niitä sote-palveluita ei ole kuntien vastuulla, liikkumavara sektoreiden välillä on pienempi.
Jatkossa kunnat joutuvat miettimään tarkasti, mikä on kuntien rooli ja niiden identiteetti. Tämä kritiikki kumpuaa osin siitä, että kunnan rooli on jatkossa pienempi.
KU: Miten tämä uudistus edistää parempien palveluiden syntymistä?
HS: Ei rakenneuudistus tuota automaattisesti parempia palveluita. Se kuitenkin luo päättäjille puitteet tehdä parempia päätöksiä. Nyt puretaan vanha rakenne, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat erillään, ja tuodaan ne saman katon alle. Silloin on mahdollista ja kannattavampaa panostaa matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin palveluihin. Se on ihmisten kannalta parempaa, mutta se on myös taloudellisesti tehokasta.
KU: Moni alue on kriisissä jo perustettaessa. Voiko luottaa siihen, että esimerkiksi Kainuun hyvinvointialue voi selviytyä sille asetetuista tehtävistä?
HS: Alueiden rahoitus on turvattu valtion toimesta, ja se tarkistetaan aina jälkikäteen. Jos rahat eivät riitä palveluiden järjestämiseen, alue voi hakea lisää rahoitusta valtiolta. Perustuslaki on aika tiukka sen suhteen, eli ihmiset eivät voi jäädä ilman palveluita siksi, että alueilta loppuvat rahat. Eli kyllä voi luottaa siihen, että jokaisella alueella ihmiset saavat palvelunsa.
Siinä vaiheessa, jos alueet toistuvasti hakevat lisärahoitusta, mennään arviointimenettelyyn, eli katsotaan, pitäisikö alue yhdistää toisen alueen kanssa.
KU: Sementoivatko aluevaalit kaupunkien asemaa entisestään? Esimerkiksi Lappeenrannassa asuu enemmän ihmisiä kuin koko muussa Etelä-Karjalassa yhteensä.
HS: Tässä pitäisi tehdä ajatuksellinen käännös. Valtuutettujen ei pitäisi ajatella ajavan kuntiensa etuja, vaan edustavan koko aluettaan ja kaikkia sen alueen ihmisiä. En kiistä, etteikö sillä olisi vaikutusta, mistä ihminen tulee, mutta siitä kuntapohjaisesta ajattelumallista pitäisi pyrkiä irrottautumaan ja nousemaan sen yläpuolelle.
Aluevaltuustossa edustetaan puoluetta, ja puolueilla on eri näkemyksiä siitä, miten palvelut tulisi järjestää. En usko, että vasemmistolaiselle aluevaltuutetulle pienen paikkakunnan asukas olisi vähemmän arvokas kuin kaupunkilainen.
KU: Tuleeko alueille verotusoikeus eli niin sanottu maakuntavero?
HS: Alueet aloittavat puhtaasti valtion rahoituksella 2023, ja hallitus on sitoutunut alueiden verotusoikeuden valmisteluun. Samalla tarkastellaan, mitä tehtäviä alueille siirrettäisiin yhtäältä kunnilta ja toisaalta valtiolta.
Osa valtion verotuksesta siirretään alueveroksi. Se ei siis tarkoita sitä, että valtionveron päälle tulisi vielä uusi aluevero, vaan se otetaan pois valtion verotuksesta. Se ei tarkoita myöskään sitä, että alueiden palvelut rahoitettaisiin pelkästään niiden omalla verotuksella, vaan realismia on se, että suurin osa alueiden rahoituksesta tulee edelleen valtion budjetista, ja sen lisäksi niillä on oma verotuksensa.
KU: Eikö alueverotus aseta ihmisiä alueellisesti epätasa-arvoiseen asemaan?
HS: Nykytilanne se vasta epätasa-arvoinen onkin, kun kunnat joutuvat rahoittamaan palvelunsa pääosin kuntaverotuksella. Useinhan tilanne on juuri se, että niillä alueilla, missä on kaikista heikoin tulopohja, on myös kaikista isoimmat palvelutarpeet. Jos hyvinvointialueiden rahoitus tulisi täysin alueverolla, niin tilanne säilyisi epätasa-arvoisena. Hallitus hakee nyt sellaista tasapainoista rahoitusmallia, missä osa alueiden tuloista tulee valtiolta ja osa on alueiden itsensä päätettävissä.
KU: Miten sote-vaalien tulos vaikuttaa tavallisen kansalaisen elämään?
HS: Sosiaali- ja terveyspalvelut vaikuttavat kaikkien kansalaisten elämään eri elämänvaiheissa. Jossain vaiheessa enemmän, joissain vaiheissa vähemmän. Lähtien jo syntymästä: Suomessa synnytään sote-palveluiden piirissä, ja neuvolassa käydään jo ennen syntymää.
Sote-uudistus vaikuttaa siihen, miten sote-palvelut järjestetään. Sote-vaaleissa valitut päättäjät vaikuttavat paikallistasolla siihen, millaisia palvelut ovat, missä ne sijaitsevat ja miten ne tuotetaan. Näiden vaalien tulos vaikuttaa jokaisen Suomessa asuvan ihmisen elämään jollain tavalla. Jos ei omaan elämään, niin sitten läheisiin.
Tammikuun vaaleissa kannattaa äänestää vasemmistoliittoa, koska me olemme vahva tasa-arvopuolue. Vasemmistolaiset päättäjät kaikkialla Suomessa tekevät töitä sen eteen, että sote-palvelut järjestetään yhdenvertaisesti, tasa-arvoisesti ja tarpeenmukaisesti. Lisäksi meille tärkeää on sote-alan työntekijöiden työhyvinvointi, heidän työolonsa ja -ehtonsa. Se, miten työntekijät voivat, vaikuttaa suoraan palvelujen laatuun.
Sote-vaalit 23.1.2022. Ennakkoäänestys kotimaassa 12.–18.1.
uutiskirje 
