Roomalaisen valtiomiehen ja kirjailijan Marcus Tullius Ciceron (106-43 eaa.) kirjeitä on nyt luettavissa suomenkielellä yli 2000 vuotta niiden kirjoittamisen jälkeen. Gaudeamuksen nyt julkaisemat 401 kirjettä ovat ainutlaatuinen ikkuna menneeseen maailmaan.
Cicero oli korkeinta roomalaista eliittiä. Hän toimi aikakauden parhaimpana juristina ja ylsi virkaurallaan konsuliksi asti. Hän kuitenkin valitsi väärän puolen Rooman sisällissodassa. Hän vastusti sekä Caesaria että Augustusta, jonka liittokumppani Antonius lopulta surmautti hänen vuosi Caesarin murhan jälkeen.
Kirjeet kuvastavat antiikin loisteliainta aikaa. Ne on kirjoitettu aidoille yksityishenkilöille, joten ne sisältävät Ciceron aitoja ajatuksia. Ne valaisevat Rooman historiaa, toki kirjoittajan näkökulmasta, mutta myös kulttuuria ja yläluokan yksityiselämää. Kirjeet käsittelivät myös liiketoimia, talonrakennusta, taidehankintoja, oikeustoimia, sekä kirjoittajan että vastaanottajan terveysongelmia.
”Pitäisikö jäädä isänmaahan, tyrannin vallan alle? Pitäisikö kaikin keinoin syöstä tyranni vallasta, vaikka siten koko valtio joutuisi vaaraan? Pitäisikö varoa, ettei tyrannin kukistaja nouse itse tyranniksi? Pitäisikö yrittää auttaa valtiota, joka on tyrannin vallassa, sopivan tilaisuuden tullen ja mieluimmin sanoilla kuin sodalla?” kirje Atticukselle 12.3.49 eaa. Sopisi ohjeeksi nykyajan valtiomiehillekin.
”Kotiasiat ovat kuten toivomme. Pojat voivat hyvin, opiskelevat innokkaasti ja saavat tunnollista opetusta, ja he rakastavat meitä ja toisiaan. Meidän kummankin taloja viimeistellään parhaillaan, mutta sinun Arcanumin ja Lateriumin maaseutuhuvilasi on saatu valmiiksi”. Kirjeestä veljelle Quintukselle 21.10.54 eaa.
”Kunpa olisit pysynyt poissa Lysonin konsertista, ettei olisi ollut riskiä joutua kokemaan kuumeesi neljättä seitsemännen päivän kriisiä. Mutta koska halusit mieluummin noudattaa hyviä tapoja kuin ajatella terveyttäsi, ole vastaisuudessa varovainen. Olen lähettänyt Curiukselle sanan, että hän maksaisi palkkion lääkärille ja antaisi sinulle sen, mitä tarvitset, ja että minä maksan sitten sille, jolle hän haluaa.” Kirje sairaalle Tirolle 27.11.50 eaa.
Ciceron kirjeet ovat nykymielessäkin kirjeitä, ne ovat aitoja tunteella ja ajatuksella luotuja, eivät mitään poliittisia julkilausumia. Niitä julkaistiin ja arvostettiin jo antiikin aikana. Keskiajalla ne unohtuivat, kunnes renessanssi nosti ne uudelleen valoon. Kirjeet ovat mitä loistavinta latinaa, joten ne säilyivät Suomen ja Ruotsin lyseoiden oppimateriaalina viime vuosisadalle saakka. Veli-Matti Rissasen suomennos antaa korkealla laadullaan oikeutta Cicerolle.
Nykyisenä nettiaikana harva kirjoittaa enää kirjeitä. Se on vahinko. Aidot kirjeet ovat aivan toista kuin lyhyt tervehdys netissä. Ciceron kirjeistä voisi ottaa oppia, vaikka ne kirjoitettiin aikana jolloin meidän esivanhempamme eivät luku- ja kirjoitustaidosta mitään tienneet.
Marcus Tullius Cicero. Kirjeitä. Vuodet valtiomiehenä. Suomentanut Veli-Matti Rissanen. Gaudeamus 2021.
uutiskirje 