Vasemmistoliiton kannalta merkittävin asia kunnallisvaalituloksessa oli putoaminen vihreiden taakse viidenneksi suurimmaksi puolueeksi. Huolimatta äänestysaktiivisuuden noususta ei Vasemmistoliiton sanoma tavoittanut äänestäjiä. Kun useiden mielipidemittausten perusteella Vasemmistoliiton kuntavaaleissa ajamilla asioilla, esimerkiksi terveyden- ja vanhustenhoidon kehittämisellä, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisellä tai pienituloiset huomioivalla asuntopolitiikalla, on äänestäjien enemmistön kannatus, on alle yhdeksän prosentin valtakunnallinen vaalitulos heikko saavutus.
Kunnallisvaaleissa vaalitappioonkin liittyy aina menestystarinoita. Vasemmistoliiton kannatus vahvistui joissakin kunnissa ja useat ehdokkaat tekivät hyvän henkilökohtaisen vaalituloksen. Esimerkiksi Marjatta Stenius-Kaukosen paluu politiikkaan Tampereella ja samalla koko maan äänikuningattareksi on valtakunnallisestikin merkittävä uutinen.
Vasemmistoliiton kannalta vaalitulos merkitsee tarvetta perusteelliseen keskusteluun. Vaalitappio sinänsä oli pieni ja ennustettavissa jo ehdokasasettelusta, jossa puolue ei saavuttanut haluamaansa kehitystä. Juuri kunnallisvaaleissa ehdokkaiden määrällä on suora yhteys vaalimenestykseen. Se selittää suurelta osin myös perussuomalaisten huimaavan 4,5 prosentin vaalivoiton.
On syytä huomioida myös vasemmiston yhteenlaskettu alamäki. Sdp:n aktiivit markkinoivat selkeää vaalitappiota ”torjuntavoittona”, mitä se ei todellisuudessa ollut. Vain keskustan romahdus, lähes kolmen prosenttiyksikön alamäki ja mm. suoranainen murskatappio monissa Lapin kunnissa, pelasti Sdp:n toiseksi suurimmaksi kuntapuolueeksi. Kaiken kaikkiaan vasemmistopuolueet eivät kyenneet hyödyntämään oppositioasemaansa näissä vaaleissa.
Keskusta saattaa olla se puolue, jossa vaalitulos johtaa nopeimmin ratkaisuihin. Pääministeri ja puoluejohtaja Matti Vanhanen on nyt hävinnyt neljät vaalit. Trendin jatkuminen merkitsisi ehdottomasti sitä, että puolue jää vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kokoomuksen jalkoihin. Toisaalta puoluesihteeri Jarmo Korhosen uhopuheet kannatuksen kasvattamisesta ovat jääneet katteettomiksi.
Mitä vaalivoitolla voi tehdä?
Perussuomalaisten vaalivoitto ja kannatuksen 4,5 prosentin nousu hakee vertaistaan poliittisessa historiassa. Vastaavia positiivisia kannatusmuutoksia on tapahtunut vain noin vuosikymmenen välein. Ansio noususta kuuluu puoluejohtaja Timo Soinille, jonka valovoimaisuus mediassa sai aikaan niin tunkua perussuomalaisten vaaliehdokkaaksi kuin nukkuvia äänestäjiä liikkeelle.
Monissa kunnissa perussuomalaiset joutuvat kuitenkin pohtimaan, mitä vaalivoitolla voi tehdä. Poliittinen vaikuttaminen edellyttää yhteistyötä yli puoluerajojen, eikä perussuomalaisia keskimäärin pidetä erityisen yhteistyökykyisenä puolueena. Protestiäänet löysivät paikkansa, mutta varsinainen protesti saattaa jäädä laimeaksi.
uutiskirje 
