Hallitukselle sataa näinä päivinä neuvoja siitä, miten ensi vuonna edessä oleva taantuma ei muuttuisi suoranaiseksi lamaksi. Useimmat neuvonantajat samoin kuin talouspolitiikan päättäjät kokivat itse 1990-luvun suuren laman ja samanlainen katastrofi halutaan nyt välttää.
Lamantorjunta on myös psykologiaa, sillä yksityinen kulutus muodostaa noin puolet kansantuotteesta. Vaikka Eurooppa jäätyy ja Suomen tärkeimmät vientimaat hyytyvät, voidaan rattaat pitää kohtalaisesti pyörimässä kotimaisin toimin ja voimin. Sen takia asiantuntijat ja poliitikot ovat alkusyksystä lähtien hyssytelleet kriisin vaikutusta Suomeen. Kuluttajien luottamusta on pidetty yllä väittämällä, että olemme täällä omassa rauhassamme. Kriisi on toisaalla.
Enää hyssyttely ei ole mahdollista. Tilastokeskuksen maanantaina julkistamien lukujen mukaan kasvu hyytyi melkein nollaan vuoden kolmannella neljänneksellä kesällä. Syksyn lomautusaallosta voi päätellä, että Suomen Pankin ennuste ensi vuoden talouskasvun alenemisesta vain puolella prosentilla on melko optimistinen. Keskuspankin arvio, että ”talouskehitys voi jäädä ennustettuakin heikommaksi” kannattaa panna vakavammin merkille kuin itse ennuste.
Kun talouskasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa, niin sitä olisi nyt syytä tukea kaikin voimin. Silloin avainasemassa ovat pienituloiset, jotka jäivät lihavista vuosista kokonaan osattomiksi.
Hallitus viskoo miljardeja tehottomasti jakamalla ensi vuoden suurimmat veronkevennykset suurituloisille. On hyvin epätodennäköistä, että nämä lisäeurot päätyvät kotimaiseen kulutukseen talouden rattaita rasvaamaan.
Elvytysnäkökulmasta hallituksen veropolitiikka on tehotonta, kun katsotaan nimenomaan käteen tulevia euroja eikä prosentteja. Verotettavaa tuloa 20 000 euroa vuodessa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 248 euroa. Suurituloiselle, 100 000 euroa ansaitsevalle veronkevennystä tulee 1 090 euroa enemmän.
Vasemmistoliitto esitti tiistaina eduskunnassa joukon toimia, joilla elvytettäisiin nimenomaan sen kansanosan kulutuskykyä, joka käyttää rahansa Suomessa eikä vie niitä veroparatiiseihin. Yksi keino olisi kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen 1 480 eurosta 3 000 euroon vain pieni- ja keskituloisiin kohdistuen. Tämä helpottaisi erityisesti työttömien ja äitiys- ja sairauspäivärahan saajien verotusta.
Järkivaloa kansalle
Tämän jälkeen kukaan ei voi väittää, ettei EU:sta koskaan tule mitään hyvää. Nyt Brysselistä on tulossa direktiivi, joka on yksiselitteisesti myönteinen ja järkevä. Hehkulamput kielletään asteittain vuoden 2012 syyskuuhun mennessä. Jo ensi vuonna markkinoilta häviävät 80-wattiset lamput.
Hehkulampun korvaa aluksi energiansäästölamppu, joka tuottaa saman valotehon neljä kertaa pienemmällä energiankulutuksella kuin hehkulamppu. Lopullinen ratkaisu valaistukseen kymmeniksi vuosiksi eteenpäin tulee olemaan led, joka puolittaa energiansäästölampunkin kulutuksen.
Suomessa direktiivi säästää sähköä 70 000 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksen verran.
Missä EU, siellä ratkaisu. Vai mitä, Timo Soini?
uutiskirje 
