KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teema-arkisto

Kangastus ja painajainen

Yhdysvaltain veronmaksajien saama huima lisälasku Irakin sodasta kertoo, että presidentti George W Bush valehteli muustakin kuin Saddam Husseinin joukkotuhoaseista.

MARKKU VAINIO
12.1.2009 12.23

Bushin hallinto valehteli miehityksen keston ja hinnan

Irakin sodan pääideologi, apulaispuolustusministeri Paul Wolfowitz oli kongressin kuultavana maaliskuun lopulla, viikko sen jälkeen kun Yhdysvaltain johtama liittokunta oli aloittanut Bagdadin pommitukset.

 Kansanedustajat halusivat tietää paljonko sota ja sen jälkihoito lopulta maksaa, sillä presidentti ei ollut esittänyt asiasta edes summittaisia arvioita. Kongressi suostui lopulta myöntämään sotaan 79 miljardia dollaria, kun Bush sanoi uskovansa, että amerikkalaisjoukot voidaan kotiuttaa puolen vuoden sisällä sodan päättymisestä.

 Uskoa lyhyeen ja halpaan sotaan ylläpitivät Wolfowitzin ohella puolustusministeri Donald Rumsfeld ja varapresidentti Dick Cheney. Heidän mielestään Irakin todennetut öljyvarat – joita suuremmat on vain Saudi-Arabialla – takasivat sen, ettei amerikkalaisen veronmaksajan kukkarolla tarvitsisi kauaa käydä.

ILMOITUS
ILMOITUS

 Wolfowitz vakuutti kongressille, että Irakin öljystä saadaan ensi vuodesta alkaen 50 miljardia dollaria vuodessa, saman verran kuin maan jälleenrakentamisen laskettiin maksavan. Irakin öljyteollisuutta valvomaan Pentagon nimitti oman miehensä, Shellin Yhdysvaltain johtajana toimineen Philip Carrolin, jolta viime viikolla nimitetty irakilainen ”öljyministeri” Mohammed Bahr al-Uloum ottaa ohjeensa.

 Optimististenkin arvioiden mukaan Irakin öljytulot jäävät ensi vuonna korkeintaan 10 miljardiin dollariin, mistä viisi prosenttia vielä menee sotakorvauksina Kuwaitille. Vaikka sodassa ei tuhottu yhtään öljylähdettä, on Irakin öljyntuotanto laskenut kolmasosalla sotaa edeltäneestä tasosta. Syynä on ryöstely sekä öljy- ja sähkölinjojen sabotointi.

 Irak pumppaa nyt puolet vähemmän öljyä – 1,8 miljoonaa tynnyriä päivässä – kuin ensimmäisen Persianlahden sodan alla. Tuotannon nostaminen vuoden 1991 tasolle vaatisi ainakin kymmenen miljardin dollarin investoinnit, mihin amerikkalaiset yhtiöt eivät ole olleet valmiita. Muita ei Irakin öljykentille päästetä.

Riita urakoista

Bushin hallinnon nykyisen arvion mukaan Irakiin on ensi vuonna sijoitettava vähintään 50 miljardia dollaria, jotta edes peruspalvelut, kuten sodassa rikotut sähkölinjat, vesijohdot, viemärit ja tiet saadaan taas toimimaan.

 Sunnuntaina kansakunnalle pitämässään puheessa Bush lupasi pyytää kongressilta Irakin jälleenrakennukseen 23 miljardia dollaria. Saman verran olisi kerättävä kansainvälisiltä rahalaitoksilta ja muilta mailta.

 Tehtävää ei helpota se, että jälleenrakennuksen kaikki tärkeät urakat on varattu amerikkalaisille yhtiöille. Saaliinjaolla ovat varapresidentti Cheneylle edelleen eläkettä maksava öljyfirma Halliburton ja rakennusjätti Bechtel, jonka johtoon entinen ulkoministeri George Shultz kuului.

 Amerikkalaisen miehitysarmeijan ylläpitämiseen menevien 51 miljardin dollarin kanssa Irakin sodan lisälasku on 74 miljardia dollaria. Kun rahaa tarvitaan myös Afganistaniin, olisi kongressin myönnettävä kaikkiaan 87 miljardia dollaria lokakuussa alkavan budjettikauden sotamenoihin.

 Republikaanien hallitseman kongressin odotetaan pitkin hampain myöntävän rahat, vaikka Irakiin onkin sen jälkeen uponnut yli 150 miljardia dollaria. Se on puolet enemmän kuin Bushin hallinto vielä pari kuukautta sitten uskoi ja 16 kertaa enemmän kuin ensimmäisessä Persianlahden sodassa.

 Presidentin isän, George H Bushin johtaman vuoden 1991 sodan loppulasku oli nykyrahassa 83 miljardia dollaria, mistä Yhdysvallat lopulta maksoi vain 9 miljardia. Valtaosan kuittasivat Japani ja Persianlahden maat, mutta silloin sodalla oli YK:n siunaus.

Vaje kriisirajalla

Irakin miehityksen kulut nostavat Yhdysvaltain budjettivajeen ensi kertaa 500 miljardin dollarin rajan yli. Sotamenojen, varustelumäärärahojen lisäämisen ja radikaalien veronalennusten paisuttama vaje lähestyy nyt 600 miljardin dollarin kriisirajaa, jonka Valkoinen talo itse on asettanut. Se on luvannut, ettei vaje ylitä viittä prosenttia bruttokansantuotteesta.

 Bush uskoo, että vuodenvaihteessa kasvuun kääntynyt talous tasapainottaa budjetin vuosikymmenen loppuun mennessä. Asiantuntijoiden mielestä tämä ei onnistu, ellei presidentti luovu jo päätetyistä veronalennuksista ja pane sotilasmenoja kuriin.

 Bush voi silti kompastua talouteen samalla tavoin kuin isänsä, joka voittoisasta sodasta huolimatta hävisi presidentin paikan pikkuvaltion tuntemattomalle kuvernöörille Bill Clintonille.

 Demokraattien ehdokkuuden tavoittelijat panevat ensi vuoden presidentinvaaleissa toivonsa siihen, ettei Bush ole pystynyt tekemään mitään työttömyydelle, joka on hänen presidenttikaudellaan ylittänyt kuuden prosentin rajan. Työttömiä on nyt yli yhdeksän miljoonaa.

 Bushin mukaan veronalennukset luovat ensi vuoden loppuun mennessä yli viisi miljoonaa uutta työpaikkaa. Toistaiseksi työpaikkoja kuitenkin kuolee enemmän kuin syntyy. Veronalennuksista näyttävät hyötyneen vain miljonäärit.

”Uusi Vienam”

Presidentin suosiota nakertaa myös se, että miehitysarmeijan sotilaita kaatuu lähes päivittäin. Irakissa on tapettu 149 amerikkalaista sen jälkeen kun Bush vapunpäivänä julisti sodan päättyneeksi puhuessaan ”Tehtävä suoritettu” -julisteen alla lentotukialus Abraham Lincolnin kannella.

 Viime sunnuntain puheessaan Bush ei esittänyt minkäänlaista aikataulua joukkojen kotiuttamiselle. Hän vaati kansalta ”aikaa ja uhrauksia”, myöntäen ensimmäistä kertaa, että lupaus lyhyestä miehityksestä oli katteeton. Tämä on antanut aihetta puheisiin uudesta Vietnamista.

 Sotilasasiantuntijoiden mielestä turvallisuutta voidaan parantaa vain lähettämällä Irakiin lisää joukkoja. Bush ei halua nostaa amerikkalaisten määrää nykyisestä 130 000 sotilaasta, mutta toivoo ylimääräisen divisioonan kokoamista muista maista. Hänen mielestään YK:n jäsenmailla on ”velvollisuus” tulla apuun. Niiden vaatimaa sananvaltaa Irakin jälleenrakennuksessa Bush ei kuitenkaan ole valmis maksamaan.

 Bushin kannatus on nyt alimmillaan sen jälkeen kun hän astui virkaansa tammikuussa 2001. Sunnuntaina julkistetun mielipidemittauksen mukaan enemmistö amerikkalaisista on sitä mieltä, että presidentti hoitaa virkaansa korkeintaan tyydyttävästi. Bushiin tyytyväisten määrä oli pudonnut 45 prosenttiin, kun se elokuussa oli 52 prosenttia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjailija Riitta Vartti

Orvokkinsa oloinen nainen

Kirjailija Alpo Ruuth palkittiin Suomi-palkinnolla. Palkinnon ojensi kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes

Ilman solidaarisuutta ei ole vasemmistoa

Kirjailija Leena Krohn.

Kirjailija Leena Krohn uskoo universaaliin moraaliin

Timo Sandberg ei halua kokopäiväiseksi kirjailijaksi. ? Mistä minä kirjoittaisin, jos en olisi tekemisissä ihmisten kanssa, sanoo metallin kenttää työkseen kiertävä Sandberg.

Ay-toimitsijan toinen elämä

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään