Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa ovat monet, varsinkin hallituksen edustajat luonnehtineet yllätyksettömäksi. Luonnehdinta pitää paikkansa siltä osin, että selonteko ei muuta Suomen peruslinjaa. Selonteon yksityiskohdista ja niiden tulkinnoista voi olla monta eri käsitystä.
Eniten huomiota on kiinnitetty siihen, miten selonteossa tällä kertaa määritellään ”Nato-optio”. Uusi määrittely ei sinällään ole aiempaa tarkempi. Selonteon mukaan ”on olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä”. Ennen kuin tähän uudenlaiseen optio-määritelmään päästään, selonteossa kehutaan vuolaasti mahdollisen Nato-jäsenyyden hyviä puolia. Mahdollisista haitoista puhuttaessa taas on selvästi sordiino päällä.
Kokoomuslainen ulkoministeri Alexander Stubb oli silmin nähden tyytyväinen uusiin muotoiluihin, joten ainakin hän näyttää uskovan vahvasti puolueensa pystyneen viemään Suomea jälleen pienen askeleen kohti Natoa. Tämän selonteon linjausten perusteella Suomi ei kuitenkaan Nato-päätöksiä tee, on tulkinta yhdestä lauseesta sitten millainen tahansa.
Nato-optiota vähemmälle huomiolle selonteossa on jäänyt siihen sisällytetty konkreettinen elementti, jota voisi armeijan rahoitusautomaatiksikin kutsua. Hallitukselle ei enää käykään viime kesäkuussa sovitut eduskunnan linjaukset. Keskusta joutui hallituksessa tässä(kin) asiassa kokoomuksen jyräämäksi.
Eduskunnan turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän raportissa nimittäin esitettiin, että puolustusmenoja ei kasvateta muita menoja enemmän. Kokoomus joutui silloin taipumaan, mutta nyt sen tahto on kirjattu hallituksen selontekoon.
Hallitus esittää kenraalien toiveiden mukaisesti, että kahden vuoden päästä puolustusmenoja ryhdytään korottamaan vuosittain kaksi prosenttia yli inflaatiovauhdin. Samaan aikaan selonteossa pariinkin kertaan todetaan, että ”Suomeen ei arvioida kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia”. Uhkia ei ole, mutta varustelua pitää kiihdyttää!
Armeija haluaa erityiskohtelua. Monimutkaistuva teknologia kallistuu kuitenkin kaikilla muillakin yhteiskunnan lohkoilla; ei aseteknologia ole mikään poikkeus. Nykyisessä taloustilanteessa hallitus näyttää erittäin huonoa esimerkkiä, jos se asettaa asehankintojen rahoituksen yhdeksi kärkihankkeekseen.
Ihalainen europarlamenttiin?
SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen viimeinen iso hanke, niin sanottu sosiaalitupo, ilmoitetaan syntyneeksi torstaina. Lauantaina entinen SAK:n johtaja Eero Heinäluoma ilmoittaa pitkän pähkäilyn jälkeen, ettei pyri europarlamenttiin. Heinäluoman päätöstä kommentoi SDP:n varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson sanomalla, ettei Eero jätä puoluetta pulaan.
Kahta SAK-taustaista miestä ei kannata vaaleihin laittaa syömään toistensa ääniä. Lauri Ihalainen vapautuu sopivasti toukokuussa ja ehtii käydä lyhyen, mutta intensiivisen eurovaalikampanjan. Muuhun ei nykyoloissa ole varaakaan.
Jos europarlamentin ovet eivät aukea, on ehdokkuus vetreälle eläkeläiselle hyvää harjoitusta kevään 2011 eduskuntavaaleihin.
uutiskirje 