Ryhmäteatterin Päällystakki on päivä päivältä ajankohtaisempi
Miten taipuu Nikolai Gogolin novelli Päällystakki kuvaksi meidän ajastamme? Novelli on vuodelta 1842 ja tapahtumapaikkana tsaarin Pietari. Alkuperäisteoksessa viisikymppinen virkamies Akaki Akakijevits kirjoittaa sulkakynällä puhtaaksi viraston asiakirjoja.
Meidän aikamme Päällystakissa Akaki (Martti Suosalo) on pankkivirkailija, joka leikkaa leikkurilla osakekuponkeja. Siitä tarina Ryhmäteatterissa viikon kuluttua ensi-iltaan tulevassa Gogol-sovituksessa alkaa.
Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama Päällystakki perustuu Nikolai Gogolin kertomukseen, mutta tapahtuu Suomessa Helsingin olympialaisista tähän hetkeen ja vähän ylikin.
Parin näytteen perusteella luvassa on hulvatonta farssia kapitalismista ja sen tuhoavasta vaikutuksesta niin yksilöön kuin laajemminkin. Näytelmän aiheet eivät ole enempää eikä vähempää kuin työelämän huononeminen, talous ja osattomuus.
Talous on
uusi uskonto
Näistä osattomuudella käsikirjoittaja Esa Leskinen ei tarkoita vain taloudellista, vaan myös henkistä osattomuutta. Päällystakin kirjoittajat väittävät talouden syrjäyttäneen uskonnon. Uudessa taloususkonnossa olet osaton, jos et menesty taloudessa ja kuluttamisessa.
Näytelmän myös ohjannut Leskinen katsoo, että taloudesta on tullut itsetarkoitus. Sillä ei varsinaisesti pyritä mihinkään päämäärään. Talouden ainoa tarkoitus on talouden vahvistuminen.
– Talouden lait ovat kuin katekismuksen: kukaan ei tunne niitä, kukaan ei tiedä mitä ne ovat, mutta niitä ei myöskään saa kyseenalaistaa. Kuuntelemme vakavissamme kaiken maailman tyyppejä, jotka pöpöttävät mitä sattuu, hän kuvaa uuden uskonnon papistoa.
Gogolin Päällystakin Akaki on melkein sanaton yksinäinen mies, joka on uppoutunut puhtaaksikirjoittamisen kiehtovaan maailmaan. Elämä, sekä novellissa että Ryhmäteatterin näytelmässä, saa uuden vaihteen, kun Akakilla viimein on varaa ostaa virttyneen poplarin tilalle hieno käsintehty päällystakki.
Tämä yli 150 vuotta vanhan tarinan peruskuvio osuu Esa Leskisen mielestä juuri tähän aikaan. Pärjääminen on kuluttamista. Ihminen muuttuu aaveeksi ja takki eläväksi olennoksi. Kuluttaja ostaa kuolemattomuutta kuluttamalla. Kuluttamisessa tärkeää ei ole itse tavara, vaan se, että sitä voi ostaa koko ajan lisää.
Näytelmä ja kriisi
etenivät yhtä aikaa
Näytelmän toisen käsikirjoittajan Sami Keski-Vähälän mukaan Gogolin novellissakin osattomuus koskee sitä, nähdäänkö ihminen vai ei.
– Kun Akakilla ei ole päällystakkia, kukaan ei näe häntä, vaan vain sen, miten häntä voi hyödyntää. Akaki ei voi rakastaa eikä häntä voi rakastaa, koska häntä ei nähdä.
Esa Leskinen kertoo, että Nikolai Gogolin novelli valittiin näytelmän pohjaksi juuri takin vuoksi. Novelli on myös aavetarina ja jotain kummitusmaista hänestä on myös kapitalistisessa yltiöpäisyydessä, missä mikään ei riitä.
Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä alkoivat kirjoittaa Päällystakkia viime toukokuussa. Silloin kansainvälisen talouden romahdukseen uskoivat vain harvat kriittiset ekonomistit. Investointipankit Yhdysvalloissa tosin luhistuivat, mutta eihän sen pitänyt heijastua oikeaan talouteen.
Näytelmän kirjoittaminen ja talouskriisi etenivät yhtä jalkaa. Kaksikko kirjoitti tiiviisti yhdessä. Tekstiä vaihdettiin sähköpostilla kahden metrin päähän.
Päällystakki on railakas komedia vakavasta aiheesta. Esa Leskisen mukaan tyylilajiin vaikutti se, että monet todellisen elämän talousuutiset ovat nimenomaan koomisia. Komediana hän pitää esimerkiksi sitä, että lama johtuu pankkien ja talousanalyytikkojen ahneudesta. Ja sitten suomalaisia käsketään kuluttamaan, että pelastuisimme lamalta.
– Se on minusta hauskaa.
Päällystakin ensi-ilta on Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämöllä 6. helmikuuta. Esitykset päättyvät 12. toukokuuta.
uutiskirje 
