”Politiikasta on tullut mielikuvapeliä”. ”Vasemmisto ei pärjää imagokisassa”. ”Vasemmistoliiton syytä nuorentaa ilmettään.”
Siinä muutamia Vasemmistoliiton aktiivisten kommentteja politiikasta.
Syynä alentuvaan imagokeskusteluun on puolueen kannatuksen jatkuva alamäki. Mielikuvat ja imagot käyvät selitykseksi huonolle menestykselle.
Taustalla on ajatus, että ihmisille on muodostunut väärä käsitys tästä hyvästä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa ajavasta puolueesta, Vasemmistoliitosta.
Mielikuvat ja niistä kiteytyvät imagot eivät ole mitään 2000-luvun keksintöä. Mielikuvat ovat käsityksiä, joihin ihmisten valinnat ja päätökset ovat aina perustuneet. Faktatkin puhuvat vasta mielikuvissa – niitä vahvistaen tai muuttaen.
Mielikuvapolitiikasta puhuttaessa on tärkeätä ymmärtää, että mielikuvat syntyvät – tai ne synnytetään – siitä materiaalista, jonka kohde tarjoaa.
Vasemmistoliiton aktiivien kannattaisi luopua marttyyriasenteesta ja miettiä, miksi puolueesta on syntynyt väärä mielikuva – jos se on väärä.
Rehellisyys auttaa kummasti. Silloin näkee tilanteen kokonaisvaltaisemmin. Näin syntyvää mielikuvaa, omaa kuvaa, voi muuttaa muuttamalla sen perusteita.
Se, että mielikuvia mestaroidaan ammattilaisten avulla, osoittaa vain mielikuvien suuren merkityksen. Parhaiten mielikuvakisassa menestyy lopulta kuitenkin se, jonka mielikuva ei tarvitse koko ajan rahalla ostettua ehostusta.
Kansan Uutisten verkkolehdessä käydään keskustelua mielikuvasodasta ja puolueen imagon stailaamisen tarpeesta.
Anja Welin kommentoi ”Mielikuvatko pelastavat Vasemmistoliiton?” -tekstissään (29.1.) puolueen imagon parannustarpeita. Hän toteaa, että Vasemmistoliitto on vakavassa identiteettikriisissä eikä siihen imagotemput auta. Hän näkee yhdeksi syyksi kriisiin, että siteet vanhaan aatteellisuuteen on katkaistu.
Nimimerkki Kari A. tähdentää ”Politiikan eväät” -tekstissään (8.2.) konkreettista poliittista työtä ajankohtaisissa asioissa. Toisaalta hän esittää jatkokirjoituksessaan (8.2.), että ”vaikka kyseessä on ei-ideologinen, ’sekulaarinen’ liike, se tarvitsee aatteellista työtä.”
Mikä on se aate, joka pelastaa?
lehti 