Sadankomitean raportti osoittaa ihmisoikeusloukkausten häviävän kauppapolitiikalle
Suomesta vietiin sotatarvikkeita yhteensä 375 miljoonan euron arvosta vuosina 1998–2007. Rahallisesti mitattuna merkittävin tuoteryhmä oli panssaroidut ajoneuvot.
Suomen asevienti kasvoi tutkimusajankohtana 40 prosenttia.
Luvut selviävät Sadankomitean torstaina julkistamasta Suomen asevientiä koskevasta raportista. Sen on pääosin kirjoittanut Tromssan yliopiston Rauhantutkimuskeskuksessa opiskellut vapaa toimittaja Jarmo Pykälä.
Alaotsikkonsa mukaan raportin tarkoituksena on selvittää, missä soditaan suomalaisilla aseilla.
Lähi-idän kahakoihin
suomalaisia aseita
Suomen sotaviennistä 60 prosenttia kohdistuu Ruotsiin ja Puolaan. Puolan kautta suomalaista aseteknologiaa päätyi viime vuoden lopulla Gazan sodan kynnyksellä myös Israelin armeijalle, kuten Viikkolehti kertoi pääsiäisenä.
Lähi-idässä Suomen suurimpia vientimaita olivat Egypti ja Saudi Arabia. Keskusrikospoliisi on tehnyt lahjustutkintaa Patrian tykkikaupoista Egyptiin.
EU:n aseviennin käytännesäännön mukaan vientilupia myönnettäessä tulee ottaa huomioon alueellinen rauha, turvallisuus ja vakaus. Suomen kolmanneksi tärkein vientialue EU:n ja unioninin ulkopuolisten OECD-maiden jälkeen on Lähi-itä. Hallitus ei näytä ottavan sääntöä kovin vakavasti, kun ottaa huomioon alueella jatkuvat konfliktit.
Siviiliaseita Suomesta viedään väkivallasta kuuluisiin Yhdysvaltoihin, Etelä-Afrikkaan ja Brasiliaan. Miljardi niiden patruunaa on 2000-luvulla viety Kiinaan, Intiaan, Kolumbiaan ja Peruun.
Vuosittain pienaseilla tapetaan 500 000 ihmistä. Niitä pidetään tämän ajan todellisina joukkotuhovälineinä.
USA sotii Irakissa,
saa silti aseita
Yhdysvallat on käynyt Irakissa sotaa yli kuusi vuotta. Suomen hallitus on sallinut aseviennin sotaa käyvään maahan, vaikka sekin on EU:n käytännesäännössä kielletty. Ulkoasiainministeriön virallisen selityksen mukaan määräys on voitu kiertää, koska Yhdysvallat kuuluu ns. ykkösryhmän maihin, joihin saa viedä vapaasti sotatarvikkeita.
Sadankomitean raportissa arvioidaan, ettei ulkoministeriö ole halunnut muuttaa Yhdysvaltojen maaluokitusta poliittisista syistä. Aseviennin kieltäminen olisi saattanut heikentää Suomen ja Yhdysvaltojen suhteita sekä vaikeuttaa Suomen aikeita ostaa Yhdysvalloista Horneteihin uusia maaohjuksia.
”Suomessa olisi syytä käydä perusteellista keskustelua siitä, onko moraalisesti oikein ja maailman rauhanomaista kehitystä edistävää myydä aseita konfliktialueille, sotaa käyviin maihin, kehitysmaille tai ei-demokraattisille ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyville valtioille? Voiko Suomi edes samanaikaisesti ylläpitää asekauppaa ja väittää kansainvälisillä foorumeilla edistävänsä ihmisoikeuksia ja rauhaa?” Jarmo Pykälä kysyy raportissa.
Kurdisissejä päin
lapualaisilla?
Yksityiskohtaisemmin raportissa on analysoitu vuoden 2007 asevienti puolustusministeriön myöntämien vientilupien perusteella. Niiden rahallista arvoa ei ole pystytty selvittämään, mutta määrällisesti eniten lupia saivat Nammo Lapua, Scott & Healt Safety, Patria, Eurenco Vihtavuori, Robonics ja Sako.
Eniten lupia saanut Nammo Lapua on norjalaisen Nammo AS:n tytäryritys, jonka omistavat tasaosuuksin Patria ja Norjan valtio.
Yhdellä luvalla Nammo vei 640 painekäsikranaattia samaan konserniin kuuluvalle yhdysvaltalaiselle Talley Defence Systemsille ja toisella luvalla Turkin armeijalle 144 000 panssaria lävistävää sekä miljoona tavanomaista patruunaa. Turkin armeija taistelee kurdijärjestö PKK:n sissien kanssa mahdollisesti suomalaisilla luodeilla.
Aseisiin riittää
aina rahaa
Kylmän sodan päättyminen lähes 20 vuotta sitten ei aloittanut uutta rauhan aikaa, vaan johti entistä kiivaampaan varustautumiseen. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana maailman sotilasmenot kasvoivat 45 prosenttia.
Maailman sadan suurimman aseteollisuusyrityksen listalle suomalaisista mahtuu vain sijalla 98 oleva Patria. Sen panssaroitu AMV-pyöräajoneuvo on suomalaisen aseteollisuuden tärkein tuote.
Asejärjestelmissä merkittävin yritys on Amos-kranaatinheittimiä markkinoiva Patria Hägglunds Oy. Yhtiöllä ei ole omaa tuotantoa.
Maailmalla tunnettuja ovat myös Vaisalan tykistölle kehittämät säähavainto ja muut mittauslaitteet. Räjähdysaineita ja ammuksia valmistavat Eurenco Vihtavuori, Nammo Lapua ja hankolainen Forcit. Komponentteja eli osia ammuksiin valmistavat muun muassa jyväskyläläinen Komas ja raumalainen Raikka.
Työpaikkoja
Texasiin
Noin 80 yritystä kattaa koko suomalaisen puolustusteollisuuden alan. Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys arvioi niiden vuotuiseksi liikevaihdoksi 500–600 miljoonaa euroa ja työllistäväksi vaikutukseksi noin 5 000 henkeä.
Sadankomitean asevientiraportin perusteella sotateollisuuden työllisyysvaikutuksien todellisen suuruuden selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. Sen mukaan esimerkiksi Puolan Patrialta ostaman 690 AMV:n hankinta työllisti ainakin 300 työntekijää WZM:n tehtailla Puolassa.
Cargotec ilmoitti marraskuussa 2008 palkkaavansa noin kaksisataa uutta työntekijää Yhdysvaltain armeijalle toimitettavien lastauslaitteiden tuotantoon San Antonion tehtaaseensa Texasiin. Kuukautta myöhemmin yritys ilmoitti irtosanovansa Suomesta 271 työntekijää.