Kun sikainfluenssa jalkautuu Suomeen
Sikainfluenssa on saapunut myös Suomeen. Kärkkäisen mukaan kansalaisten on otettava käyttöön sen torjunnassa yksinkertaiset ja helpot keinot.
– Käsihygienia on tärkeää. On vältettävä toisten koskettelua. Sairaaloissa käsien desinfiointiin käytettävät pumppupullot ovat varmasti käyttökelpoisia, Kärkkäinen ehdottaa.
Pulloja ja desinfioimisainetta on mahdollista valmistaa suhteellisen lyhyessä ajassa niin, että niitä on jaettavaksi joka kotitalouteen ja työpaikoille.
– Huolehditaan yksinkertaisesti hygieniasta.
– Töissä voi käydä ja elää normaalisti.
Median seuraamisen perusteella Kärkkäisen mukaan näistä pienistä mutta tärkeistä keinoista ei ole tiedotettu riittävästi.
– Sikainfluenssan leviämistä on saatava viivytettyä mahdollisimman pitkään, jotta ehditään kehittää vastalääke. Sen kehittäminenhän vie useamman kuukauden.
Tarpeetonta
hysteriaa
Iltapäivälehdistö on Kärkkäisen mukaan ruokkinut uutisoinnillaan tarpeetonta hysteriaa.
– Iltalehdessä oli kuva autiokaupungista. On kuvia ihmisistä maskit kasvoillaan.
– Ei kertakäyttömaskista ole mitään hyötyä, pikemminkin päinvastoin.
Mediassa lääkäri ei ole havainnut suoranaisia lääketieteellisiä virheitä. Liika dramatisointi antaa kuitenkin asiasta väärän kuvan ja peittää alleen asiallisen tiedon jakamisen. Ylipäätään media kuten Yle on toiminut asiallisesti.
Täytenä ylilyöntinä hän pitää sikojen tappamista influenssan tarttumisen pelossa. Toimenpide on osoitus hysteriasta.
– Ei tauti siirry siasta ihmiseen. Tauti tarttuu ihmisestä ihmiseen.
– Virus on kyllä alkujaan siirtynyt sikojen kanssa tekemisissä olleeseen ihmiseen, jossa se on ikään kuin jalostunut ihmisestä ihmiseen tarttuvaan muotoon, Kärkkäinen selvittää.
Lintuinfluenssan suhteen tilanne oli toisenlainen. Tauti voi tarttua kosketuksesta lintuun tai sen eritteeseen.
Valmiustasoa
yhtenäistettävä
– Jokainen maa päättää itsenäisesti, mitä rokotteita se hankkii. EU voisi tietyllä tavalla yhtenäistää järjestelmää niin, että valmiustaso eri maissa olisi suunnilleen sama. Jos jokin maa on heikko lenkki, se voi olla ikävä asia koko EU:lle, Kärkkäinen pohtii.
Lääkäri kaipaakin unionilta yhteistä strategiaa ja ohjausta pandemian varalta.
Myönteisenä Kärkkäinen näkee, että EU:n terveysministerit saatiin nopeasti koolle miettimään toimia varustautumisesta pandemian tulolle. Yhteisen strategian puutteesta ehkä kertoo se, että Ranska oli ennen tapaamista valmis määräämään matkustuskiellon Meksikoon muiden maiden suhtautuessa vähintäänkin nihkeästi kieltoon.
Ranskan kanta ei Kärkkäisen mukaan perustunut lääketieteelliseen arvioon.
Kärkkäisen mielestä EU:n tulisi yleisestikin pyrkiä harmonisoimaan terveydenhuoltoa. Ongelmaksi nousee se, että kehittyneimpien ja vähemmän kehittyneiden maiden välillä vallitsee kolmeakymmentä vuotta vastaava ero. Kärkkäinen osallistuu EU:n rahoittamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Romanian mielenterveysjärjestelmän kehittämisohjelmaan.
– Onhan EU:lla rahastoja, joilla tuetaan terveydenhoitojärjestelmien kehittämistä. Poliittista harmonisointia ei näytä tapahtuvan, ja se on tietyllä tavalla puute.
Kulkutauteja
ollut ennenkin
Tuhoisia kulkutauteja on ollut ennen lintu- ja sikainfluenssojakin. Epidemia on maantieteellisesti rajattu, kun taas pandemia on maapallon laajuinen.
– Espanjantautiin kuoli valtavasti ihmisiä, 30–50 miljoonaa ihmistä vuosina 1918–20, lääkäri muistuttaa.
Epidemian kestoaika on tavallisesti kaksi vuotta. Sikainfluenssa ja Sars-keuhkokuume ovat espanjantaudin, mustan surman ja koleran moderneja jälkeläisiä.
– Aasialaiseen influenssaan vuosina 1957–58 kuoli 1–4 ja hongkongilaiseen 1968–69 noin miljoona ihmistä.