Martti Korhonen arvostelee Vanhasen EU-politiikkaa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen ei säästele sanojaan arvostellessaan Matti Vanhasen (kesk.) hallitusten EU-politiikkansa yhteydessä laiminlyömäänsä kansallista aluepolitiikkaamme. Korhonen sanoo, että Euroopan Unionin alueiden tukemiseen tarkoitetut rakennerahaston myöntämät varat ovat kyllä Vanhasen hallitukselle kelvanneet, mutta oma kansallinen aluepolitiikka on melkein täysin nollattu.
Korhonen ihmettelee keskustalaisen Vanhasen vastuutonta aluepolitiikkaa – senhän piti olla keskustalle vahvaa tahdon ja osaamisen aluetta.
– Nyt Vanhasen hallituksen politiikka on johtanut negatiiviseen kehitykseen maan sisällä. Kansallinen aluepolitiikka on melkein kokonaan ajettu alas.
– Se on erittäin huono ja vaarallinen juttu, koska Suomi kuitenkin putoaa jossakin vaiheessa joka tapauksessa näiden rakennerahastojen ulkopuolelle. Jos siinä vaiheessa kansallinen aluepolitiikka on ajettu nolliin, niin olemme todella vaikeuksissa.
EU-tuki osattava
käyttää oikein
Korhonen sanoo, että EU-tuki on osattava käyttää oikein oman kansallisen hyvinvoinnin tukemiseen.
– EU:n mukanaan tuoma alueiden kehittäminen on antanut meillekin mahdollisuuksia. Rakennerahastojen avulla pystytään kehittämään uusia instrumentteja, uudenlaisia keinoja ja tapoja toimia, Ne ovat hyvästä.
Rakennerahastojen tuki on tarkoitettu sellaiseksi, että tukiessaan kansallista aluepolitiikkaa se tekee itsensä tarpeettomaksi alueiden vahvistuttua. Korhosen mukaan Suomessa on kuitenkin vain otettu EU-rahat erilaisiin projekteihin uudistamatta ja vahvistamatta alueellista rakennetta.
Korhosen mukaan Suomessa on rakennerahastojen avun osalta toimittu aluepoliittisesti vastuuttomasti.
– Siitä saavat kyllä Vanhasen hallitukset syyttää pelkästään itseään. Ei keskustalla, kokoomuksesta puhumattakaan – eikä vihreitä kannata edes ajatella – ole ollut minkäänlaista aluepolitiikan ajatusta toimintansa ytimessä, kaukana siitä.
– Nyt on vain menty kummallisesti sellaiseen tilanteeseen, että tukirahoilla on tehty projekteja projektien perään. Ne ovat olleet aivan mahdottoman sirpalemaisia. Se on johtanut siihen, että ne eivät ole olleet kestäviä. Lopputulos on ollut se, että taas pitäisi olla uusi projekti EU-rahalla. Ei sillä tehdä tulosta. Pitää saada aikaan pysyviä pitkäkestoisia ja kauemmaksi kantavia rakenteita.
Myös Brysselin
EU:ta tarvitaan
Alueiden Euroopan lisäksi tarvitaan myös Brysselin keskusjohtoista EU:ta, arvioi Korhonen.
– Ne eivät ole toisiaan poissulkevia kumpikaan. Tarvitsemme selkeästi esimerkiksi ympäristö- ja ilmastoasioissa EU-tasoista päätöksentekoa. Muuten tämä homma ei kerta kaikkiaan hoidu. Se on minun mielestäni aivan selvä.
– Mutta jossakinhan tulee se järkevyyden raja vastaan. Silloin kun puhutaan päätöksenteosta, niin kyllähän se kansalaisen näkökulmasta on niin, että päätösten pitää olla ymmärrettäviä, hahmoteltavia ja järkeviä.
Järjettömyyksien joukkoon Korhonen lukee kaikki näpertelyltä vaikuttavat veneentervaus- ja kurkkudirektiivit.
Korhonen sanoo, että toisaalta suomalaiset ovat vähän liian hyväuskoisia siinä, että he luulevat Suomen asioiden olevan hyvin muuhun Eurooppaan verrattuna.
– Kyllä Euroopan maista löytyy hyviä malleja Suomeenkin opittavaksi. Jos puhutaan sosiaalisesta Euroopasta ja katsotaan esimerkiksi työttömyysturvaa, irtisanomissuojaa, niin olemme niissä aivan häntäpään maita.