KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Rasismi nostaa esiin EU-kansalaisuuden

Minna Sirnö näkee EU:n mekanismina, jota voidaan käyttää yli kansallisten rajojen heikompiosaisten ihmisten auttamiseksi ja ylipäätänsä inhimillisemmän Euroopan kehittämiseksi.

Minna Sirnö näkee EU:n mekanismina, jota voidaan käyttää yli kansallisten rajojen heikompiosaisten ihmisten auttamiseksi ja ylipäätänsä inhimillisemmän Euroopan kehittämiseksi. Kuva: Jouko Huru

Minna Sirnö ennustaa muukalaisuudesta EU-vaalien teemaa.– Eikä muukalaisviha tule esiin pelkästään siinä, että puhutaan maahanmuuttajista tai pakolaisista vaan myös siitä, miten suhteudutaan toisiin eurooppalaisiin.

JOUKO HURU
26.5.2009 13.59

Minna Sirnö vastustaa muukalaisvihaa

Euroopan unionin parlamenttivaaleissa Vasemmistoliiton ehdokkaana oleva kansanedustaja Minna Sirnö ennustaa, että muukalaisuudesta tulee EU-vaalikeskusteluiden tärkeä aihe.

Sirnö itse suhtautuu pakolaisiin ja maahanmuuttajien myönteisesti eikä hyväksy muukalaisvihan lietsontaa.

– Tällä hetkellä jotkut ihmiset keräävät irtopisteitä sillä, että lietsovat muukalaisvihaa.

Muukalaisvihan kitkentä on Sirnön sydämenasioita, hänen tärkeimpiä teemojaan EU-vaaleissakin.

– Eikä muukalaisviha tule esiin pelkästään siinä, että puhutaan maahanmuuttajista tai pakolaisista vaan myös siitä, miten suhtaudutaan toisiin eurooppalaisiin.

Sirnö sanoo, että keskeiseksi kysymykseksi EU-parlamentissa nousee muukalaisvihaa eli rasismia koskevissa asioissa se, onko todellisuudessa olemassa mitään EU-kansalaisuutta ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Toisista EU-maista tulevat ihmiset kohtaavat nimittäin Sirnön mukaan eri puolilla EU:ta huomattavan syrjivää käytöstä.

EU-mekanismit
ihmisten avuksi

Minna Sirnö ihmettelee, että vieläkin jotkut ihmiset pitävät tärkeänä puhua siitä, pitäisikö Suomen olla EU:ssa vai ei. Hänen mielestään EU:ssa ollaan eikä realistista vaihtoehtoa sille ole.

Mutta EU:ssa mukanaolo ei tarkoita Sirnön mukaan sitä, että nyky-EU hyväksytään kritiikittömästi annettuna kaikkine nykypainotuksineen. Sirnö sanoo, että EU:sta pitää kehittää nykyistä paljon sosiaalisempi, ihmisten EU.

Sitä hän Vasemmistoliiton ehdokkaana on nyt ajamassa.

– EU ei ole täydellinen. Se on kaukana täydellisestä. Se ei ole ihmisten juttu vielä.

– Euroopasta pitää tehdä nykyistä demokraattisempi. Ennen kaikkea niin, että sen ratkaisut perustuisivat enemmän ihmisten tarpeisiin kuin siihen, että mistä voidaan voitot kerätä.

Sirnö on vakuuttunut siitä, että EU on tällä hetkellä ainut olemassa olevista poliittisista mekanismeista, jota voidaan käyttää yli kansallisten rajojen heikompiosaisten ihmisten auttamiseksi ja ylipäätänsä inhimillisemmän Euroopan kehittämiseksi.

– EU:ta kehittämällä pystytään takaamaan se, että Euroopassa ollaan työväenhengen mukaisesti solidaarisia muita ihmisiä kohtaan. Itse näen, että minun elämäntehtäväni on yhtälailla huolehtia siitä, että kreikkalaisella laittomalla siirtolaisella on jonkinlaiset elämisen mahdollisuudet kuin siitä, että suomalaisella työttömällä on mahdollisuus leivänsyrjään.

Työn pelisäännöt
ja maahanmuutto

EU-tasoiset yhteiset reilun työn teettämisen pelisäännöt ja yhteinen laillista maahanmuuttoa koskeva EU-politiikka kuuluvat Sirnön mukaan erottamattomasti yhteen.

– Molemmat valitettavasti puuttuvat EU:sta.

– En tiedä, kenen etu on, että mieluummin raudalla ja rangaistuksilla otetaan vastaan ne ihmiset, joiden ansiosta saamme halpoja ja hyviä espanjalaisia kurkkuja ja tomaatteja tännekin. Niistä valtaosa on poimittu laittomalla työvoimalla. Espanjaan saapuvat laittomat siirtolaiset ovat vain yksi esimerkki huonoilla palkoilla riistetyistä maahanmuuttajista Euroopassa.

Sirnön mukaan EU:hun olisi luotava sosiaaliturvajärjestelmä, joka kattaisi sekä laittomat tai lailliset muualta tulleet ei-EU-kansalaiset.

Sirnö sanoo, että eurooppalaisella rajat ylittävällä ammattiyhdistysliikkeellä saattaisi olla merkittävä rooli yhteisten työn pelisääntöjen kehittämisessä ja niihin käytännössä oleellisesti liittyvissä maahanmuuttoasioissa.

– Jos EU ei ole itse valmis luomaan tuki- ja valvontamekanismeja, niin ay-liike voisi olla aloitteellinen ja vahvistaa merkittävästi EU-tasolla asemaansa.

Työelämän alueellakin Sirnö pitää EU:ta perinteittensä mukaisesti rauhanmissiona. Sitä ja sen mukanaan tuomaa hyvää pitäisi Sirnön mukaan olla varaa jakaa myös laajemmalle alueelle.

– Mitä laajemmalle sen paree. Etenkin jos siihen vielä liittyy kansainvälinen solidaarisuus ja tuki eikä niinkään muurien rakentaminen muuta maailmaa kohtaan.

n
Minna Sirnö

Filosofian maisteri Minna Sirnö, 43, kansanedustaja Tampereelta.

Tampereen kaupunginvaltuutettu.

Vasemmistonaisten puhenainen.

Poliittisena elämäntehtävänä on sekä pakolaisten ja laittomien siirtolaisten että suomalaisten köyhien ja työttömien leivästä huolehtiminen.

”Tunnustan olevani poliittinen eläin, koska…

Epätäydellisessä maailmassamme ihmisiä syrjitään ihonvärin, sukupuolen, sukupuolisen suuntautuneisuuden, vamman tai varattomuuden perusteella.

Parhaimmillaan politiikka tasoittaa epätäydellisessä maailmassamme tietä yhteisvastuulle, tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudella sekä antaa äänen äänettömille.

Ihmisten välinen epäsolidaarisuus ei ole luonnonvoima, vaan poistettavissa, jos vain niin päätämme. Siksi olen mukana politiikassa.”

Harrastaa laulamista, pilkkimistä, teatteria, elokuvia, dekkareita ja kivoja iltoja kavereiden kesken.

Mielimusiikkia: Bo Kaspers Orkester.

Kirja joka sykähdyttää: Jorge Amadon Kirjava Kissa ja Tytti Pääskynen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Elokuva, joka vaikuttaa: Lauri Törhösen Raja 1918 ja Katariina Lillqvistin Uralin Perhonen.

Ruoka, joka maistuu: täytetyt kesäkurpitsat (ja suklaa ja salmiakki ja…)

Kaupunki, jossa viihtyy: maailma.

Lehti, jota lukee: No, Kansan Uutiset, tietty.

EU-parlamenttiehdokas nro 117.

www.minnasirno.fi

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään