Työttömien määrä nousi yli 300 000:n
Suomen työttömyystilanne on pahentunut. Valtakunnallinen työttömyysaste oli toukokuussa 2009 jo 10,9 prosenttia, mikä on 2,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä on nyt 304 000.
Tampereen yliopiston työelämäntutkimuskeskuksen projektipäällikkö erikoistutkija Simo Aho sanoo viime lamasta opitun, että työttömyyttä vastaan kannattaa taistella.
– Laman jälkeen menetettyjä työpaikkoja ei saada enää takaisin, vaikka suhdanteet muuttuvat ja työllisyyskin kasvaa. Lama tekee työelämän rakenteessa pahaa luovaa tuhoaan.
Aho sanoo, että tämän poliittisen johtopäätöksen on nykyinen Matti Vanhasenkin (kesk.) hallitus tehnyt. Se on toiminut periaatteessa toisin kuin Esko Ahon (kesk.) hallitus 1990-luvulla. Toimien mittaluokasta voidaan Simo Ahon mukaan tietysti aina keskustella.
Miesten ja naisten
työllisyydessä eroja
Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna miesten työttömyys on kasvanut peräti 3,3 prosenttiyksikköä. Se on nyt tasan 12 prosenttia. Vuosi sitten se oli 8,7 prosenttia.
Naisten työttömyys on kasvanut vuoden aikana vain 0,8 prosenttiyksikköä. Se on nyt 9,7 ja vuosi sitten 8,9 prosenttia.
Aho sanoo, että miesten ja naisten työttömyyden kasvuerot eivät ole välittömästi sukupuolisidonnaisia. Eroja selittää miesten ja naisten erilainen sijoittuminen työelämään.
– Lama iskee aina nopeiten vientiteollisuuteen ja rakennussektorille. Ne ovat miesvaltaisia. Nytkin on juuri tästä syystä joutunut miehiä työttömäksi sankoin joukoin.
– Naisista taas puolet sijoittuu työelämässä julkiselle sektorille. Siellä lama näkyy työttömyytenä viiveellä, kun kunnat ryhtyvät koviin säästötoimiin.
Aho arvioi, että julkisella sektorilla lama näkyy kunnolla vasta ensi vuoden puolella.
Aho vertaa nykyistä lamaa 1990-luvun lamaan ja näkee työllisyyskehityksessä samanlaisia piirteitä.
– Kun lama iskee, siitä seuraa vajaan vuoden viiveellä voimakkaita työllisyysvaikutuksia. Sama toistuu, kun lama on ohi. Työllistyminen alkaa näkyä vajaan vuoden viiveellä.
– 90-luvun laman aikaankin miesten työttömyys kasvoi aluksi naisiin verrattuna hurjasti, mutta myös miesten työllistyminen oli nopeampaa, kun lamasta alettiin selvitä.
Tuotanto ja väestö
eivät kohtaa
Työttömyysasteen alueelliset erot ovat olleet jo pitkään Suomessa suuret. Työttömyysaste oli matalin Etelä-Suomen läänissä (9,1 %) ja korkein Lapin läänissä (19,1 %).
Suuret alueelliset erot selittyvät Ahon mukaan sillä, että dynaaminen elinkeinoelämä keskittyy Etelä-suomeen ja kasvukeskuksiin.
– Tuotannon ja väestön sijoittumisessa on ollut aina osittain eri perusteet. Syrjäseutujen ihmisillä on omat perusteensa siellä asumiselleen työttömyydenkin kohdatessa. Kaikki eivät lähde työn perässä. Tuotantoa taas keskitetään kasvukeskuksiin. Se on yleinen valtatrendi. Jo pelkästään pitkät välimatkat kasvukeskuksiin vaikuttavat.
Uusia tuotantolaitoksia ja työpaikkoja perustavat tahot hakevat Ahon mukaan monenlaista synergiaa. Yhteydet muuhun tuotantoon ja koulutetun työvoiman saanti ovat keskeisiä syitä sijoittumiseen.
Ahon mukaan syrjäseuduilta lähdetään hakemaan vapaata työvoimaa vasta sitten, kun sitä ei kasvukeskuksista saada.
– Tyypillisiä syrjäseuduille sijoittuvia tuotantolaitoksia ovat erilaiset kokoonpanotehtaat. Ne saavat syrjäseutujen paikkakunnilta pienellä koulutuksella motivoitunutta ja työpaikkauskollista väkeä, kun muita vaihtoehtoja paikkakunnilla ei juuri ole.
lehti 