Suurin hyöty tulee ilmaisesta koulutuksesta
Julkiset palvelut tuovat ison lisän kulutusmahdollisuuksiin. Erikoistutkija Markku Lindqvistin Tilastokeskuksen vuoden 2006 kulutustutkimuksen pohjalta tekemän selvityksen mukaan kotitaloudet saivat keskimäärin 6 120 euron etuuden julkisten koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä.
Tämä toi keskimäärin 17 prosentin ”lisän” kotitalouksien kulutusmahdollisuuksiin.
Julkisten palvelujen tuoma hyöty mitattiin laskemalla niihin käytetty rahamäärä.
Palvelut tasaavat tuloeroja
Opiskelu on tehokkain tapa kerätä hyötyä julkisista palveluista, sillä rahoista lähes puolet menee koulutukseen. 40 prosenttia käytetään terveyspalveluihin ja kymmenen prosenttia sosiaalipalveluihin.
Julkisista palveluista hyötyvät kaikki tuloryhmät etenkin siksi, että niin suuri osa niistä on koulutuspalveluja. Mutta silti ne tasaavat tulonjakoa.
Jos kotitaloudet jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään tulojen mukaan, ylimmässä tulonsaajaryhmässä 2 900 euron julkiset palvelut tuovat viiden prosentin ”lisän” 53 800 euron käytettävissä oleviin tuloihin kulutusyksikköä kohden.
Alimmassa tulonsaajaryhmässä julkisia palveluja nautittiin 5 000 euron edestä kulutusyksikköä kohden. Se oli yli puolet käytettävissä olevista 9 000 euron tuloista.
Kulutusyksikköjä laskettaessa kotitalouden viitehenkilö, ”pää”, saa arvon yksi, muut yli 16-vuotiaat arvon 0,5 ja alle 16-vuotiaat 0,3. Kulutusyksikköjen summa on kotitalouden koko.
Opiskelu on
paras tie tienata
Erot eri tulonsaajaryhmien saamassa hyödyssä johtuvat paljolti siitä, millaisia kotitalouksia niihin sijoittuu.
Alimmassa ryhmässä on vanhusten ohella paljon opiskelijoita, jotka hyötyvät ilmaisesta koulutuksesta. Toiseksi alimmassa ja keskimmäisissä tuloryhmissä on paljon lapsiperheitä, joille hyötyä voi tulla koulutuksen ohella myös päivähoidosta. Suurituloisimmassa ryhmässä taas on paljon pariskuntia, joilla ei ole lapsia ainakaan enää kotona.
Opiskelijakotitaloudet ”tienasivatkin” julkisista palveluista kulutusyksikköä kohden yli 8 500 euroa, kun työntekijä- tai toimihenkilökotitalouksissa tuki jäi alle 4 500 euron.
Maanviljelijäkotitaloudet hyötyivät opiskelijakotitalouksien jälkeen julkisista palveluista selvästi eniten, mutta niissä kotitalouksien suurempi koko pudotti kulutusyksikköä kohden lasketun edun lähemmäs keskiarvoa.
Euromääräisesti eniten julkisista palveluista hyödyttiin toiseksi alimmassa ja keskimmäisissä tulonsaajaryhmissä.
Tuki tulee
lasten kautta
Sekä yhden että kahden huoltajan lapsiperheille julkisista palveluista kertyi etuutta selvästi enemmän kuin muille kotitaloustyypeille. Lindqvistin mukaan tämä johtuu siitä, että monet palvelut on kohdennettu juuri lapsiperheille. Koko perusopetusjärjestelmä palvelee lapsiperheitä, samoin päivähoitojärjestelmä. Lapsiperheet käyttävät myös julkisia terveyspalveluja.
Terveyspalvelut ovat tärkein etuuden lähde yhden hengen talouksille ja vanhustalouksille, muille kotitaloustyypeille suurin etuuden lähde on koulutus.
uutiskirje 
