Teesi: ”Kaikki maailman proletaarit liittykää yhteen” on edelleen saavuttamatta ja tällä hetkellä näyttää olevan yhä kauempana tulevaisuudessa.
Siis herääkin kysymys onko niin, että siltä vain näyttää, vai onko todella niin. Edelleen on useita sotia maailmassa. Minkä vuoksi soditaan?
Valtiollinen väkivaltakoneisto ottaa voimakkaasti osaa erilaisiin mielenosoituksiin, joita ilmenee eri puolilla maailmaa. Kenen käskystä kansalaisia pamputetaan ja pahoinpidellään? Onko tämä kansalaisten vapautta ja kansalaisoikeuksien toteutumista? Mitä työelämässä tapahtuu? Onko ihmisistä tullut uusorjia? Pääsevätkö he vaikuttamaan omaan työhönsä ja sen myötä toteuttamaan itseään?
Voionmaan suomentama Sosialidemokratian vuosisata 1909 osa II kertoo:
”Varhaisempain työväenliikkeiden osanottajat puolestaan eivät ymmärtäneet sosialistisia ajattelijoita, vielä vähemmin luokkataistelun aatetta, vaan kehittyi heidän keskuudessaan omituisia yhteiskunnallisia haaveita, joita he tahtoivat toteuttaa kapinoilla ja vallankumouksilla. —
Marxin opin kautta tämä kaikki nyt muuttui. Luokkataistelu sai toisen merkityksen, siis tuli sen saada toisenlainen käytäntökin. Köyhälistön luokkataistelun muodostuminen mahdollisimman määräntietoiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, eli lyhemmin sanoen köyhälistön järjestäminen, tuli sosialidemokratian päätehtäväksi.
— Sosialistinen liike ei ollut mikään köyhäin ja kurjain kapina ja kostopuuha. — Heidän oli käytännöllisestikin totuttava pois vanhakantaisista valtiollisista vallankumouksista, pannakseen vihollisen voimaa vastaan väkivaltaa suuremman voiman: mahtavan järjestön. Koko maailman köyhälistö oli tätä suurta luokkataistelua varten koottava ja herätettävä.
Siihen tapaan Marx perusteli sosialistisen järjestön tarpeellisuutta. Eikä hän vain neuvonut muita. Hän tunsi omassa itsessäänkin käytännöllisen toiminnan halua ja voimaa.”
Näin kirjoitettiin 1909.
Mitä on viimeaikoina tapahtunut: Verettömiä vallankumouksia, niin sanottuja oransseja vallankumouksia. Jos katsomme niitä lähemmin, emme voi olla huomaamatta sitä, miten kansa näissä maissa on toiminut. Ne ovat osoittaneet meille sen voiman, joka pursuaa yhteisrintamasta kuten vanhoissa työväenlauluissa on laulettu.
USA ja muut mahtivaltiot käyttää edelleen mahtinsa ylläpitämiseksi aseita ja sen tuomaa voimaa, saapa nähdä mihin tämä tulee heidät johtamaan ajan mittaan.
Vanha sanonta: ”Tämän päivän häviäjät ovat huomispäivän voittajia”.
Aikaisempia näiden niin sanottuja Marxin ajatuksia on toteuttanut Mohandas Gandhi vapautus taistelussaan Intiassa. Tämän ansiosta hänet sitten murhattiin.
Täten voin edelleenkin uskoa siihen ajatukseen, että väkivallalla ei työväenliike tai köyhälistö voi maailmaa muuttaa, vaan yhteen liittymällä luoda se mahtava voima, jota kapitalistit eivät pysty kaatamaan aseillaan. Tämä on mielestäni kansan tahto ja yhteistoiminta. Sen täytyy pursuta jo järjestöväen keskuudesta, sieltä se saa alkunsa.
Edelleen luotan siihen, että näin se tapahtuu. Maailma on muuttunut sadan vuoden aikana, nyt on paljon helpompi ja nopeampaa verkostoitua ja luoda yhteistoimintaa kansainvälisesti. Kapitalistit ovat käyttäneet hyväkseen verkostoitumisen hyödyn, mutta me emme.
Edelleen sirpaloituminen jatkuu. Herää kysymys miksi. Onko se oman henkilökohtaisen edun tavoittelun syytä? Onko se oman työpaikan menettämisen pelkoa? Vai mitä ihmettä se on? Nämä on kysymyksiä joita pitäisi pohtia.
1994 Eurooppa oli pitkälti nykyisten sosialidemokraattien johtama, tänään on toisin. Oikeisto jyllää Euroopassa, ja kapitalismi näyttää mädännäisyytensä. Onko jotain odotettavissa?
uutiskirje 
