Vasemmistoliitto on ajautunut viime vuosina hupenevan kannatuksen ja näivettyvän organisaation kierteeseen.
Katkaistakseen putken Vasemmistoliitto tarvitsee muutakin kuin juuri valitun uuden puheenjohtajan. Tarvitaan uskottavia ja pelkistettyjä ratkaisumalleja nykypäivän ongelmiin kielellä, jota ihmiset ymmärtävät, sekä avoin, nykypäivän haasteisiin suuntautunut organisaatio.
Ne uudet teemat, jotka Vasemmistoliiton tulisi ottaa omakseen, ovat esiintyneet julkisessa keskustelussa jo jonkin aikaa, joten tyhjästä teemoja ei tarvitse keksiä.
Esimerkiksi pätkä- ja silpputyön teettämisen yleisyys tulee Vasemmistoliitossa tunnustaa. On luotava työelämän pelisäännöt ja sosiaalinen turvallisuus, niin ettei työn teettämisen muoto aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan.
Tarvitaan myös vasemmistolaista ilmastopolitiikkaa. ”Vihreä kapitalismi” ei riitä, vaan meidän tulee kyseenalaistaa jatkuvan kasvun ideologia. Ympäristönsuojelun ja työllisyyden keinotekoinen ja vanhanaikainen kilpailuttaminen keskenään on vihdoin lopetettava.
Vasemmistoliiton olisi nyt hieno mahdollisuus profiloitua radikaalin tasa-arvon edistäjänä sekä paikallisesti että globaalisti. Voisimme nostaa rohkeasti esiin esimerkiksi sukupuolisyrjintään, maahanmuuttajien asemaan ja globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyviä teemoja.
Voisimme olla myös niin halutessamme edelläkävijän asemassa oleva tietoyhteiskuntapuolue. Internet on jo itsessään lähestulkoon sosialistinen projekti. Tieto ei vähene jakamalla, joten sitä saataisiin jaettua kaikille, kunhan muotoilemme ja toteutamme vasemmistolaista tietoyhteiskuntapolitiikkaa.
Näistä teemoista on puhuttu jo pitkään, mutta puolueen organisaatio ja toimintakulttuuri on toistaiseksi estänyt näitä teemoja muotoutumasta puolueen poliittisiksi vaatimuksiksi. Samalla puolueeseen on kuitenkin tullut mukaan uusia asiantuntijoita, joiden tietämys ja näkemys vain odottavat hyödyntämistään.
Vasemmistoliiton olisikin perustettava asiantuntijatyöryhmiä tuottamaan puolueelle yhteiskunnallisia aloitteita ja kannanottoja esimerkiksi juuri yllä mainituista aiheista. Ryhmiin tulee olla mahdollisuus hakea kaikilla Vasemmistoliiton jäsenillä ja kannattajilla, ja ryhmien tulee toimia avoimesti.
Näin saadaan käyttöön puolueessa ja sen liepeillä oleva moninainen, myös arkipäivän asiantuntemus. Samalla pystymme paremmin reagoimaan ajankohtaisiin teemoihin ja kamppailuihin, terävöitämme puolueen linjaa sekä lisäämme jäsenten osallistumismahdollisuuksia.
Osana organisaation uudistamista tulee olla myös viestinnän laajentaminen ja ammattimaistaminen. Toimiva ja avoin viestintä lisää paitsi vasemmistolaisen politiikan näkyvyyttä, myös jäsenten, kannattajien ja aktiivisten puolueosastojen toimintamahdollisuuksia. Viestinnän parantamisessa on siis kyse myös uudenlaisen, avoimemman toimintakulttuurin luomisesta.
Vasemmistoliiton tulevaisuuteen voi mielestämme suhtautua luottavaisesti. Tarvittavan uuden politiikan luomiseksi meillä myös on uusia innokkaita tekijöitä. Politiikan ja organisaation uudistaminen on kuitenkin saanut odottaa liian monta vuotta, joten uuden luomiseen olisi ryhdyttävä välittömästi.
Kirjoittajat ovat Vasemmistolinkki ry:n aktiiveja. Vasemmistolinkki on Helsingissä toimiva avoin Vasemmistoliiton puolueosasto