Tiistaina tulee kuluneeksi 40 vuotta ihmisen pienestä, mutta ihmiskunnan suuresta askeleesta kuunkamaralla. Tokkopa kukaan uskoi kuukävelyä seuratessaan, että Suomesta tulee yksi merkittävimmistä avaruustekniikan maista.
Nyt suomalaista osaamista on muun muassa 1,5 miljoonan kilometrin päähän maapallolta matkaavalla avaruusluotaimella, Planckilla. Planck mittaa alkuräjähdyksen jättämiä merkkejä. Suomalaisten avaruusinnostus käynnistyi todenteolla vasta 1980-luvulla.
– Silloin oli tulossa isoja avaruusohjelmia ja Suomessa mietittiin, lähteäkö mukaan. Suomalaiset olivat tähtitieteessä huippua ja sen myötä meillä innostuttiin myös avaruustutkimuksen laitteistojen kehittämisestä, kertoo johtava tutkija Heikki Saari VTT:ltä.
Hyöty oli ilmeinen. Laitteiston kehittäminen ja valmistus takasivat, että myös avaruustutkimuksen tulokset olivat nopeasti suomalaisten käytettävissä sekä tutkimuksessa että teollisissa sovelluksissa.
Suomalaisten tutkimusta ja laitekehitystä hyödynnetään avaruustutkimuksessa sekä ympäristötutkimuksessa. Miehitetyillä avaruuslennoilla osaamisemme ei pääse loistamaan.
– Kapeampia alueita valitsemalla on mahdollisuus päästä hyviin tuloksiin. Miehitettyjen avaruuslentojen teknologia on niin kallista, että se veisi Suomen resursseista todella ison osan, Saari muistuttaa.
Hän painottaa, että suomalainen osaaminen on yksi tekijä kansainvälisessä yhteistyössä.
– Olemme mukana muun muassa Euroopan avaruustutkimusjärjestön ESA:n Aurinko-tutkimuksessa. Suomi kehitti siihen instrumentteja ja on ollut mukana tieteellisen tiedon hyödyntämisessä.
Tieteellisiä instrumentteja ja niiden osajärjestelmiä on tehty
ESA:n ja Nasan satelliitteihin, joilla tutkitaan ilmastonmuutosta. VTT ja Ilmatieteen laitos ja suomalainen teollisuus ovat olleet mukana ESA:n Envisat-satelliitin laitteiston suunnittelussa. Envisat mittaa, kuinka otsonikerros toipuu, kun haitalliset kemikaalit kiellettiin.
Myös ihan tavallisille maankamaralla tallaajille on apua härmäläisestä avaruustutkimuksesta. Viime kesänä kartat Pekingin saastepilvistä tehtiin suomalais-hollantilaisen OMI-instrumentin keräämistä tiedoista. OMI kiertää Nasan EOS Aura-satelliitissa maata.
– Kilpailijoita huolettivat Pekingin ilmansaasteet. Niitä voitiin mitata OMIn avulla, Saari kertoo.
Toukokuussa laukaistuissa ESA:n avaruusluotaimessa Herschelissä on Suomessa hiottu erittäin ohut, suurikokoinen peili. Samanaikaisesti matkaan singotussa Planckissa on puolestaan Suomessa kehitetty äärimmäisen herkkä ja erittäin suuritaajuinen radiovastaanotin.
uutiskirje 
