KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Valtiovarainministeriö esittää lääkkeeksi investointiohjelmaa

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitteli keskiviikkona budjettiehdotuksen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitteli keskiviikkona budjettiehdotuksen. Kuva: Lehtikuva/ Matti Björkman

UP/KARI LEPPÄNEN
30.7.2009 6.00

Valtiovarainministeriö käy taantuman kimppuun aikaistamalla työllistäviä investointeja ja lisäämällä hieman työvoimapoliittisia aktiivitoimia.

Lisäksi valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) keskiviikkona esittelemässä ministeriönsä budjettiehdotuksessa alennetaan hieman kaikkein pienituloisimpien verotusta.

Budjettipäällikkö Hannu Mäkisen johdolla työskennellyt työryhmä esittää investointien aikaistamista. Hankkeiden työllistävä vaikutus olisi noin 8 450 henkilötyövuotta. Välilliset vaikutukset mukaan lukien työllistävyyden arvioidaan olevan 9 000–11 000 henkilötyövuotta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Investointiohjelma suunnataan erityisen suurimmista ongelmista kärsiville toimialoille. Painopiste on talonrakennuksessa ja sen lisäksi metsä- ja puutuoteteollisuudessa sekä laivanrakennuksessa.

Valtion budjettikehyksiä nostavia vaikutuksia investointiohjelmalla on Kataisen mukaan vähän tai ei lainkaan. Varat ohjelman toteuttamiseen revitään tulevien vuosien kehyksistä.

Valtion budjettirahaa esitykseen hupenee kaikkiaan noin 330 miljoonaa euroa. Summasta 200 miljoonaa euroa koskee tätä vaalikautta ja loput tulevaa.

Kaikkineen valtion rahoitus investointiohjelmaan on noin 880 miljoonaa euroa. Valtion osuuteen lasketaan mukaan Finnvera ja Valtion asuntorahasto. Kunnat ja yksityisen sektori mukaan lukien ohjelman toteutus vaatii 1,6 miljardin euron rahoituksen.

Pienituloisille verohelpotusta

Kunnille valtiovarainministeriö ei lupaa tässä vaiheessa mitään. Kuntien tukemisessa mahdolliset päätökset tehdään Kataisen mukaan koko hallituksen voimin budjettiriihessä elokuun lopulla.

Katainen huomautti, että kuntien taloutta tuetaan ensi vuonna jo tehdyillä ratkaisuilla. Työnantajan Kela-maksun poisto, kuntien yhteisövero-osuuden nostaminen ja kiinteistöverojen korotukset tuovat Kataisen mukaan kuntien kassaan noin 600 miljoonaa ensi vuonna.

Työvoimapoliittisiin aktiivitoimiin esitetään 40 miljoonan euron korotusta ensi vuodelle.

VM:n esityksen veropoliittisilla toimilla kevennetään kaikkein pienituloisimpien verotusta ja pidetään muiden tuloverotus ennallaan. Siihen menee kaikkiaan vajaat 800 miljoonaa euroa.

Pienituloisimpia muistetaan nostamalla perusvähennys 2 000 euroon. Se maksaa valtiolle noin 135 miljoonaa euroa. Ansiotason nousun kompensointi kaikille kustantaa noin 300 miljoonaa euroa. Saman maksaa palkansaajamaksujen kompensointi. Maksuja ovat sairaanhoito-, päiväraha- ja TEL-maksu.

Eläkeläisiä muistetaan kohdennetulla verokevennyksellä, johon menee 50 miljoonaa euroa.

Katainen toivoo, että veroratkaisut hillitsevät palkkavaatimuksia syksyn työmarkkinakierroksella. Ministeri lupasi nousevien työttömyysvakuutusmaksujen kompensointia työntekijöille, mikäli työmarkkinaratkaisut edistävät työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä.

Lisää velkaa

Kokoomuksen piirissä virinnyttä vaatimusta ruuan arvonlisäveron alentamisen myöhentämistä muutamalla vuodella ei Katainen ottanut valtiovarainministerin budjettineuvotteluissa pöydälle.

– Hallitusohjelmassa sovitun ja jo päätetyn asian avaaminen edellyttäisi hallituksen yksituumaisuutta, Katainen muistutti.

Ensi vuoden talousarvion loppusumma on valtiovarainministeriön esityksessä 49,9 miljardia euroa. Siitä rahoitetaan 13 miljardia ottamalla lisää velkaa. Velan osuus bruttokansatuotteesta nousee 44 prosenttiin ja valtiontalouden alijäämä 4,5 prosenttiin BKT:stä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi, miksi puolue on mukana velkajarrussa.

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

Minja Koskela esitteli vasemmistoliiton katnaa niin sanottuun velkajarruun tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina iltapäivällä.

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

Eduskuntaryhmät kertoivat velkajarrusta saavutetusta kompromissista, jossa mukana ovat kaikki muut paitsi vasemmistoliito.

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

Tässä sidotaan kulloinkin istuvan hallituksen käsiä kahta kautta. Parlamentaarinen työryhmä asettaa vaadittavat sopeutusmiljardit, ja VM raamittaa käytössä olevat sopeutuskeinot, sanoo vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen.

Vasemmiston Sarkkinen perustelee, miksi puolue ei ole velkajarrussa mukana –  ”Kolmessa keskeisessä kohdassa on tiukempia vaatimuksia kuin mitä EU edellyttäisi”

Uusimmat

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi, miksi puolue on mukana velkajarrussa.

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

Minja Koskela esitteli vasemmistoliiton katnaa niin sanottuun velkajarruun tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina iltapäivällä.

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

Eduskuntaryhmät kertoivat velkajarrusta saavutetusta kompromissista, jossa mukana ovat kaikki muut paitsi vasemmistoliito.

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

Tässä sidotaan kulloinkin istuvan hallituksen käsiä kahta kautta. Parlamentaarinen työryhmä asettaa vaadittavat sopeutusmiljardit, ja VM raamittaa käytössä olevat sopeutuskeinot, sanoo vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen.

Vasemmiston Sarkkinen perustelee, miksi puolue ei ole velkajarrussa mukana –  ”Kolmessa keskeisessä kohdassa on tiukempia vaatimuksia kuin mitä EU edellyttäisi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Pääekonomisti murskaa perustelut, joilla työttömyyskriisiä vähätellään

 
04

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 
05

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliitto sanoo velkajarrulle ei – ”Kansallinen lisäsääntely on tarpeetonta ja erityisen haitallista matalan kasvun olosuhteissa”

14.10.2025

Purra veti taas maton Orpon jalkojen alta katumalla rasismitiedonantoa, jonka piti olla hallitusohjelman tasoinen

14.10.2025

SAK hyvin kriittinen velkajarrulle – ”Sitovana lainsäädäntönä ei ole järkeä asettaa kansallisesti ylimääräisiä sitoumuksia”

14.10.2025

Suomalaisten luottamus on romahtanut kaikkeen, ja erityisesti hallitukseen, todistaa hallituksen oma tutkimus

14.10.2025

Yritysvastuu on lentämässä europarlamentissa romukoppaan, sanoo Li Andersson

14.10.2025

Oikeistovalta jyllää – vuoden paras politiikka-kirja kertoo, miksi

14.10.2025

Jo 1800-luvun lopulla puhuttiin kasvispihvistä – ”Suomenpuhujille ei tuottane ongelmia hahmottaa, mikä lihapulla on”

13.10.2025

Amisten opetus romahti – Mistä osaajia telakoille?

13.10.2025

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

13.10.2025

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

12.10.2025

Afgaanijournalistit Talibanin ikeen alla

12.10.2025

Tavoitteeksi vasemmistoliitolle kansanedustaja jokaisessa vaalipiirissä

12.10.2025

Kirja: Vasemmistoliiton Nato-päätös oli sukupolvikysymys, iso juttu vanhemmille, mutta ei nuorille

12.10.2025

Outi Hongisto unohti rakennusalan epäkohtiin pureutuvan sarjansa uusimmassa osassa sen, mikä tekee hänen dekkareistaan niin erityisiä

11.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään