Jaana Kapari nauraa fundamentalistien noituussyytteille
Perjantai 12. maaliskuuta on suuri päivä kymmenille tuhansille suomalaisille. Harry Potterin tarinan viides osa Harry Potter ja Feeniksin kilta ilmestyy suomeksi Jaana Kaparin suomentamana. J.K. Rowlingin alkuperäisteos ilmestyi viime kesänä ja tuhannet ovat Suomessakin sen lukeneet alkuperäiskielellä, mutta silti he kaikki odottavat suomennosta.
Harry Potterin taikavoimasta suuri osa on nimenomaan loisteliaan suomennoksen ansiota. Jaana Kapari on paneutunut Pottereihin täydestä sydämestään. Hän on luonut jopa kymmeniä uusia sanoja suomen kieleen. Tällaisia ovat mm. velhomaailman suosikkiurheilu huispaus ( quidditch), tavallisia ihmisiä kuvaava jästit (muggins) ja velhokoulu Tylypahka ( Hogwarts). Kapari onkin saanut työstään kansainvälisen kääntäjäliiton Astrid Lindgren-palkinnon.
Harry Potterista on ilmestynyt aikaisemmin neljä kirjaa, jotka ovat olleet valtavia myyntimenestyksiä kaikkialla maailmassa. Kirjat kertovat syrjitystä ja koulukiusatusta pojasta, joka 11-vuotissyntymäpäivänään saa tietää olevansa velhojen sukua ja kuuluvansa ihmisten kanssa rinnakkain elävään velhomaailmaan. Potter kasvaa vuoden aina kirja kirjalta, joten uusimmassa osassa hän on 15-vuotias.
Aikaisemmat Potterit ovat Harry Potter ja viisasten kivi, Harry Potter ja salaisuuksien kammio, Harry Potter ja Azkabanin vanki sekä Harry Potter ja liekehtivä pikari.
J.K. Rowlingin eli Joanne Kathleen Rowlingin oma tarina on kuin satumaailmasta tai Hollywoodin elokuvasta. Hän aloitti Harry Potterin kirjoittamisen työttömänä yksinhuoltajana ja tänään hän on maailman rikkaimpia naisia. Kaikkiaan Pottereita on käännetty 55 kielelle ja kirjoja painettu 190 miljoonaa kappaletta. Kahdesta ensimmäisestä kirjasta tehdyt kaksi elokuvaa ovat myös olleet valtavia menestyksiä.
”Alussa oli
vain hyvä kirja”
Ensimmäinen Potter ilmestyi Englannissa 1997 ja Suomessa heti seuraavana vuonna Jaana Kaparin suomentamana. Tuossa vaiheessa kukaan ei olisi arvannut, mitä on tulossa. Kapari sanoo saaneensa käännöstyön aivan tavallista reittiä.
– Kerttu Toiviainen Tammesta sanoi, että tässä olisi kirja, josta voisit tykätä. On näet tärkeätä, että kääntäjä innostuu. Luin sen ja sanoi heti, että yes, haluan kyllä tämän kääntää.
— Silloin se oli vain ihan tavallinen hyvä kirja. Se oli saanut jonkun palkinnon ja hyviä arvosteluja, mutta sehän ei ole tavatonta. Vasta kolmannen kirjan jälkeen se lähti niin Englannissa kuin meilläkin poikkeamaan totutusta.
Kirjan menestyksen sanotaan perustuvan ikiaikaiseen suusta-suuhun- menetelmään. Joku oli saanut kirjan käteensä, kehui sitä toiselle ja niin edelleen.
– Näin tapahtui myös Suomessa. Kun kolmas kirja ilmestyi Suomessa, niin joissakin lehdissä kirjoitettiin, että Potter ei ole Suomessa mikään ilmiö.
Näiden journalistien olisi nyt syytä käväistä kirjakaupassa Potterin ilmestyessä.
”Rowling
ymmärtää
nuoria”
Jaana Kapari ei ole vielä henkilökohtaisesti tavannut J.K.Rowlingia, mutta sanoo lukevansa kirjan aina niin tarkkaan, että kirjailija on hänelle kuin hyvä tuttava.
Mutta missä on Potterin menestyksen salaisuus? Siinä on traagista tarinaa, satua, selviytymistä?
— Siinä on niitä kaikkia. Itse en kuitenkaan pidä fantasiamaailmaa Potterin jujuna, vaan se on Rowlingin tavassa ymmärtää nuoria. Hän katsoo aina kirjoittaessaan nuoren ihmisen näkökulmasta. Aikuistakin kiehtoo se, että kun Harry on ensin 11-vuotias, niin maailmaa näyttää sellaiselta, miltä se 11-vuotiaan silmin näyttää. Nyt, kun Harry on 15-vuotias, hän ymmärtää enemmän.
– Toinen asia liittyy arvoihin. Potterin arvot ovat hyviä arvoja, kuten ystävyys ja ennakkoluulottomuus. Ne ovat tärkeitä, isoja, lämpimiä arvoja.
Potterin arvot
ja Amerikan
fundamentalistit
USA:n ns. raamattuvyöhykkeellä ei Potterista ole pidetty. Uskonnolliset fundamentalistit pitävät Potteria pakanallisena ja väittävät sen houkuttelevan lapsia noituuden pariin. Onko Potter pakanallinen teos?
– Minusta on ihan turhaa edes miettiä sitä. Potter ei rienaa ketään ja toiseksi en pidä mitenkään mahdollisena, että nuoret ryhtyivät harrastamaan noitauskoa luettuaan näitä kirjoja. Jos he tähän ryhtyvät, niin se ei taatusti ole kirjan vika.
– Olisikohan niin, että siellä raamattuvyöhykkeellä on kauheasti huolestuttu, kun lapset ovat löytäneet ihan itse jotain. Vai olisivatkohan syynä Potterin arvot, kuten ennakkoluulottomuus. Siinähän törmätään jatkuvasti erilaisiin otuksiin. Olisiko se sitten se paha.
– Mutta höpo höpö, sanon minä.
Jos Potter olisi ilmestynyt 1960-luvulla, olisiko se luokiteltu edistykselliseksi kirjallisuudeksi.
– En tykkää mistään genreistä, mutta sen ajan termeillä luokitellen se olisi ollut edistyksellinen. Silloinhan vaihtoehtoja olivat muistaakseni vain edistyksellinen ja taantumuksellinen. Kyllä Potter on edistyksellinen.
Pojatkin
ryhtyivät
lukemaan
Harry Potter on nuorten kirja, vaikka toki sitä aikuisetkin lukevat. Harry Potteria lukevat yhtä lailla niin tytöt kuin pojatkin. Sanotaan, että Harry Potter on saanut kokonaisen poikasukupolven lukemaan kirjoja, ainakin hetkeksi pois tietokonepelien äärestä?
– Olen varma, että kun ihminen oppii lukemaan, hän ei lopeta lukemista ikinä.
– Pottereita ei voi sanoa vain viihdekirjoiksi. Niissä on sisältö, oma maailma ja ne antavat ajattelemisen aihetta.
– Kirjassa jokainen kokee asiat aivan omalla tavallaan. Kun Potterissa on jokin paha, niin paha kuin kuvitella saattaa, niin jokainen kuvittelee sen niin pahaksi kuin kuvitella saattaa.
– On aivan eri juttu kun joku ukko menee ruudulla. En usko, että sellaisia tietokonepelejä tulee, että ne voittaisivat kirjan.
Muovaavatko sitten elokuvat ihmisten mielikuvia kirjan henkilöistä?
– Minulle ei ainakaan niin käynyt. Tämä nyt ilmestyvä kirja on ensimmäinen, jonka käänsin elokuvien jälkeen. Hieman pelotti, että ryhdynkö mielessäni näkemään niitä elokuvien tyyppejä. Siellä on yksi ainoa tyyppi, joka on osunut niin, että se vastaa minun omaa mielikuvaani. En kuitenkaan sano kuka se on.
– En usko elokuvien riistävän omaa mielikuvaa pois. Kirjat olivat kuitenkin ensin.
”Potterissa
on se jokin”
Jaana Kapari sanoo saavansa käännöksistään runsaasti palautetta.
– Ihmiset ovat lukeneet muitakin suomentamiani kirjoja, mutta Potterissa on se jokin, joka jollain tavalla liikauttaa ihmistä. Aikuisetkin tulevat sen sanomaan minulle.
Rowling kirjoitti viidettä kirjaa kolme vuotta ja kun se vihdoin ilmestyi, Kaparilta ryhdyttiin heti odottamaan suomennosta.
– Jos oli joku hankala kohta, niin odotukset kyllä välähtivät mielessä. Kun päivämäärä on annettu, riittää että kaksikin nuorta odottaa sitä kirkkain silmin. Heidän mieleensä ei tulisikaan, että en sitä kääntäisi. Siitä tulee ihan mukava tunne. Se on vähän sama kuin omat lapset kysyvät, että mitä on ruokana. Heille ei tulisi mieleenkään kysyä, että onko ruokaa. Siinä on sellainen itsestäänselvyys.
Harry Potter ja Feeniksin kilta on 1050-sivuinen sarjan paksuin teos. Kaparin mukaan käännöksessä riitti pureskeltavaa.
– Sen paksuuden voittaminen oli aika hurjaa. Minun tapani on sellainen, että kun olen tehnyt raakakäännöksen, niin kirja on minun päässäni. Etukäteen pelotti, että pystynkö sitä käsittelemään. Kyllä se sitten siellä oli.
Uusin kirja
täynnä
tunnelmaa
Jaana Kapari ei luonnollisesti halua paljastaa uusimman Potterin sisältöä, sen arvioiminen jääköön lukijoille. Jotain hän kuitenkin raottaa.
– Harry on 15-vuotias. Se tarkoittaa, että hän on nyt vuoden vanhempi ja vastaan tulevat erilaiset asiat kuin aikaisemmin. Näinhän elämässä tapahtuu. Ja joka on edellisen kirjan lopun lukenut, tietää tunnelmaa olevan tulossa.
– Minua on ilahduttanut se, että Rowling ei ole lähtenyt sellaiselle räiskintä—taistelu -tielle. Pidän tästä kirjasta. Minusta tämä on hyvä osa.
Rowling on nyt kirjoittanut viisi Potteria lupaamastaan seitsemästä. Odotatko jo seuraavaa?
– Oikein kovasti, jos se ei ihan heti tule. Teen välillä mielelläni jotain muutakin.
– Minusta on erinomaisen hyvä asia, että Rowling kirjoittaa juuri niin kauan kuin kirja tarvitsee. Näin kävi tämänkin kirjan kohdalla. Puhuttiin, että missä se viipyy. Hän halusi tehdä sen hyvin. Sama on suomennoksen kanssa. Minulta kysyttiin, että mikset saa sitä aikaisemmin valmiiksi. Minä en tällaista ymmärrä. On aina parempi, että asia tehdään kunnolla, painottaa suomentaja Jaana Kapari.
uutiskirje 
