Sikainfluenssahysterian kääntöpuolta Egyptissä:
Kairon Gizan alueen jätehuolto saatiin syyskuun puolivälissä käyntiin kuukauden katkon jälkeen. Roskavuorien raivaaminen ottaa aikaa, ja kriisin taustalla on yhä ratkaisemattomia ongelmia.
– Hukumme jätteisiin, sanoo teurastaja Hany el-Sayed, jonka liikkeen edustalla on metrinen roskaläjä.
Kriisin aikana el-Sayed ja eräät muut liikkeenharjoittajat tilasivat kuorma-auton hakemaan roskiaan, mutta se vain pahensi ongelmaa.
– Kun ihmiset kuulivat, että meillä on jätekuljetus, he kuskasivat omat roskansa tänne, ja läjät kasvoivat entisestään, teurastaja kertoo.
Vuosien riita jätesopimuksesta
Tiheään asuttu Giza alkoi muuttua kaatopaikaksi elokuussa, kun alueen viranomaisten ja sen jätehuoltoa hoitaneen italialaisen IES-yhtiön välit katkesivat.
Vuosia muhinut riita juontuu sopimuksen tulkinnasta. IES on mielestään velvoitettu puhdistamaan kadut kerran päivässä. Kunnan mukaan se on tehtävä aina tarvittaessa.
Kunta on sakottanut IES:ää laiminlyönneistä, ja yhtiö pitää maksuja kohtuuttomina. Yhtiötä edustava Ahmed Nabil sanoo, että kunta perii sakkoina ja veroina yli 60 prosenttia yhtiön palkkiosta, mikä estää palkanmaksua ja kaluston kunnostuksen.
Kairo on osoittautunut pulmalliseksi neljälle ulkomaiselle jäteyhtiölle, jotka kaupunki pestasi vuonna 2001. Kaksi on jo lopettanut yhteistyön.
Sikojen teurastus sotki systeemin
Riita IES:n kanssa kärjistyi sikainfluenssan vuoksi. Egyptin terveysministeriö määräsi huhtikuussa lahtaamaan maan kaikki 300 000 sikaa varotoimena. Maailman terveysjärjestö WHO piti päätöstä hätiköitynä ja sen toteutus tukki jätehuollon.
Kaupungin jätteiden keruusta ovat perinteisesti huolehtineet zebaleeneiksi kutsutut miehet. He kulkivat ovelta ovelle ja hoitivat myös jätteiden lajittelun ottamalla talteen kaiken kierrätyskelpoisen.
Kun kaupunki palkkasi ulkomaiset jäteyhtiöt, 60 000 zebaleenia uhkasi menettää työnsä. Lopulta syntyneen sopimuksen mukaan zebaleenit jatkoivat jätteiden noutoa kodeista, lajittelivat ne ja jättivät kaatopaikkatavaran jäteastioihin roska-autojen noudettavaksi.
– Se oli toimiva sopimus, joskaan ei täysin ongelmaton, Gizan jätehuoltoa valvova Ibrahim Attia sanoo.
Sikojen lahtaus sotki systeemin.
– Zebaleeneilla oli tapana syöttää biojätteet omille sioilleen, mikä oli tehokasta kierrätystä. Nyt kun sikoja ei enää ole, kukaan ei tiedä, mitä orgaaniselle jätteelle tehdään, konsulttiyhtiö Environicsin johtaja Jasser Sherif sanoo.
Laittomasti eroon roskista
Jätemäärän kasvaessa jotkut zebaleenit yrittivät periä asukkailta ylimääräisiä maksuja. Niitä välttääkseen ihmiset ryhtyivät hankkiutumaan laittomin keinoin eroon roskistaan.
Kasvanut jätemäärä täytti astiat nopsaan, ja kunta alkoi sakottaa jätefirmoja laiminlyönneistä.
Lopulta kunta ja IES aloittivat neuvottelut ongelmista ja jätehuolto saatiin taas käyntiin. Asiantuntijoiden mukaan lajittelua on kuitenkin kehitettävä, jos mielitään selvitä Kairon päivittäisestä 13 000 tonnin jätekuormasta.
Kokeiluissa, joissa asukkaita kehotetaan lajittelemaan jätteensä, onnistumisaste on vaihdellut 35:stä 90 prosenttiin. Kokemuksen mukaan köyhät ovat rikkaita hanakampia kierrättämään jätteensä.
uutiskirje 
