Kauhajoen surullisten tapahtumien vuosipäivänä (23.9.)voi vain ihmetellä sitä kyynisyyden ja tekopyhyyden määrää, mitä johtavat poliitikkomme ovat puheillaan vuoden mittaan osoittaneet. On peräänkuulutettu yhteisöllisyyttä, kun se ensin on samojen piirien toimesta tietoisesti ajettu alas. Sakari Suutarisen tutkimus (Kansalaiskasvatuksen alasajo vasemmistoaallon jälkeen 1900-luvun lopussa – Suomi kansalaiskasvatuksen autiomaana 2000-luvulle) on tästä vankka ja kiistämätön todistus.
Varsinkin oikeistolaisemme patsastelevat peruskoululaisten loistavilla Pisa-tuloksilla, vaikka heidän ansioitaan ja saavutuksiaan paremmin mittaisivat Civic-tutkimuksen tulokset. Oikeistohan vastusti kiivaasti peruskouluun siirtymistä.
Sen sijaan oikeiston luoma Vapaan koulutuksen tukisäätiö (EVA:n ja STK:n aktiivisella tuella) onnistui salaliittomaisesti levittämään yhteiskuntaan ilmapiiriä, joka yllytti poliittiseen ajojahtiin vasemmistolaisia opettajia (Pakolaisen muotokuva -nimisestä kirjasta löytyy esimerkkejä) ja lähes eliminoimaan koulusta yhteiskunnalliset aineet ja ajamaan alas kansalaiskasvatuksen kouluissa.
Civic-tutkimuksessa mitataan peruskoulunsa päättävien nuorten yhteiskunnallisia asenteita, kansalaistoiminnan tärkeyttä ja vastuullisuutta. Tässä tutkimuksissa suomalaiset nuoret jäivät hännille, ja koska heidän asenteensa eivät oikeistolaistenkaan mielestä olleet salonkikelpoisia, on Civic-tutkimustuloksista lähes vaiettu ja Suomi on jättäytynyt tutkimuksesta pois. Eli syytetään peiliä, kun naama on vino.
Jos nuorilta odotetaan vahvempaa kiinnostusta yhteisöllisyyteen, sellaiseen pitäisi myös kouluissa esimerkiksi Ruotsin ja Länsi-Euroopan maiden malliin opettaa. Meillä nuoret pannaan tirkistelemään juopottelevia BB-talon sekstailijoita puuttuvan kansalaiskasvatuksen sijasta.
1980-luvulla aloitettu kansalaiskasvatuksen alasajo näkyy jo nuorimpien päättäjien osoittamasta sivistyneisyyden puutteesta, josta esimerkkinä vaikka vouhotus huippuyliopistohankkeen ympärillä.
1970-luvulla kokoomus oli paitsiossa ja silloin huippupoliitikkojen sijasta virenit ja vasalat hoitivat juoksemisen ja poliitikot Kekkosen paimennuksessa toteuttivat peruskoulua. Nykyään media keskittyy välittämään valtavalla volyymilla kiusaamisohjelmia ja vanhukset saavat kitua nälkäisinä paskavaipoissaan. Sitä saa mitä tilaa!
Suomalaiselle julkiselle keskustelulle on tyypillistä, että ongelmia esille nostavat kohotetaan tikun nokkaan, viimeksi Kaari Utrio, ja sanantuojat ymmärretään väärin ja mollataan. Civic-tutkimuksesta vaietaan, eikä Sakari Suutarisen tekemä tutkimus ole noussut ansaitsemaansa yleiseen tietoisuuteen.
Miksei meidän yli 90 prosenttisesti porvarillinen mediamme tuo näitä esille? Eihän media aikaisemmin nähnyt Suomessa rehottanutta korruptiotakaan. On todellakin arvokeskustelun aika.
Henkiseen alennustilaamme syylliset on saatettava vastuuseen tietoisesti tehdyistä valinnoista. Toimittajakunnallemme lasken häpeäksi, ettei konsensushengessä Kekkos-vainajan lisäksi löydetä muka muita syyllisiä.
uutiskirje 
