Työttömien yhdistysten ja muiden järjestöjen työllistämistoimia uhkaavan työvoimapalvelulakiesityksen vaikutukset olisi voitu välttää hakemalla Euroopan unionilta niin sanottu notifiointia eli voimassa olevan käytännön vahvistamista.
Pitkin syksyä lykkääntynyt lakiesitys on yhä työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa, vaikka sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden vaihteessa.
Ministeriön mukaan laki on pakko muuttaa EU:n vaatimuksesta. Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi on toista mieltä.
Tähän asti Suomella on ollut poikkeuslupa, mutta ministeriön mukaan sen jatkamiselle ei ole perusteita.
– Jos notifiointia olisi haettu, se olisi todennäköisesti saatu tässä tilanteessa, jossa pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys kasvaa, samoin ylipäätään työttömyys, Mustajärvi sanoo.
Työttömät seitsemään luokkaan
Paljon vaikeasti työllistettäviä työllistävät työttömien yhdistykset pelästyivät syyskuussa, kun lakimuutos tuli julkisuuteen. Tuolloin pohdittiin, otetaanko käyttöön niin sanottu de minimis -sääntö, joka olisi rajannut yhdistysten työllistämiseen saaman tuen, vai ryhmäpoikkeusasetus, joka edellyttää suurta omavastuuosuutta työllistämisrahoihin. Nyt nämä aiotaan yhdistää lakiin.
Se merkitsee esimerkiksi, että työttömät jaetaan seitsemään eri luokkaan, joiden työllistämistä säätelee de minimis -sääntö. Loppujen työttömien tukityöllistämiseen sitten sovelletaan ryhmäpoikkeusasetusta.
– Se on tosi hankala lakiesitys. Mutta käsittämätön lopputulos olisi, että paremmassa asemassa olevat työttömät voisivat saada edullisemmat tuet kuin muut, Mustajärvi sanoo.
Jos laki astuu sellaisenaan voimaan vuoden vaihteessa, ei silloinkaan tiedetä, mitä se käytännössä vaikuttaa. Täytyy odottaa tulkintoja verottajalta ja työ- ja elinkeinotoimistoilta.
Työttömät ja kansainvälinen kauppa
Ministeriön mukaan EU-peruste lakimuutokselle on se, että, nykykäytäntö vääristää kilpailutilannetta. Tästäkin Mustajärvi on eri mieltä ministeriön kanssa. Tanskalaisen europarlamentaarikon EU:n komissiolle syksyllä tekemään kirjalliseen kysymykseen vastannut aiempi kilpailukomissaari Neelie Kroes totesi vastauksessaan, että kilpailuvääristymä arviodiaan sen mukaan, vaikuttaako se valtioiden väliseen kauppaan.
– On erikoista ajattelua, että työttömien yhdistysten toiminta vaikuttaisi valtioiden väliseen kauppaan, Mustajärvi sanoo.
Häntä ihmetyttää myös lain lähtökohta, jonka mukaan muutos perustuu elinkeinotoimintaan kohdistuviin EU-vaatimuksiin.
– Miksei siihen sitten kirjata, mikä on elinkeinotoimintaa? hän kysyy.
– Ei ole hyvää lainsäädäntöä eikä hallintoa jättää asian paikallisesti määriteltäväksi. Saadaan todennäköisesti toisistaan poikkeavia ratkaisuja.
Mustajärvi arvioi, että perusvirheen teki ministeriössä se taho, joka päätti olla hakematta vanhan käytännön vahvistusta. Hän on kysellyt, kuka sen teki.
– Vastaukseksi olen saanut epämääräisesti , että se tehtiin ministeriössä. Ei löydy vastuunkantajaa.
uutiskirje 
