Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) totesi Suomen tasapainottelevan velkaantumisen ja ylivelkaantumisen välillä lähivuodet.
– Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee riittävän resurssoinnin ja toisaalta terveellä pohjalla olevat julkiset palvelut, Katainen sanoi eduskunnassa maanantaina, kun valtion ensi vuoden talousarvion palautekeskustelu alkoi.
Hän korosti erityisesti yksityisen talouden merkitystä ja arvioi sen olevan julkista taloutta vakavammissa vaikeuksissa.
– Sen menoja kasvatetaan, vaikka tulot ovat romahtaneet., hän jatkoi.
Hän totesi epävarmuuden olevan ainoa varmuus kotimaisessa ja kansainvälisessä taloudessa ja pelkäsi, että kotimarkkinat tulevat jälkisyklissä taantumaan.
Katainen toisti hallituksen linjana olevan siirtymisen työn verotuksesta kulutusveroihin. Tuloverokevennyksistä hän totesi, että ne ovat tärkeitä työmarkkinarauhankin vuoksi.
Katainen oli pettynyt siihen, että työmarkkinajärjestöjen keskustelut raamiratkaisusta kariutuivat, ja löysi syyllisiä Elinkeinoelämän keskusliiton lisäksi palkansaajapuolelta.
– Nimenomaan SAK:laiset ja STTK:laiset liittojohtajat ovat erittäin vahvasti vastustaneet tätä.
”Kohti tasaveroa”
Hallituspuolueet esittivät vahvan tyytyväisyytensä ensi vuoden budjettiin.
– Hallituksen elvytystoimet ovat oikea-aikaisia, oikein kohdennettuja ja mittaluokaltaan perusteltuja, sanoi keskustan Katri Komi.
– Hallitus ei ole jäänyt ohjelmansa vangiksi, vaan tehnyt uusia linjauksia, kokoomuksen Leena Harkimo kiitti.
Oppositio keskittyi hallituksen veropolitiikan arvostelemiseen.
– Veroratkaisut on tehty tavalla, josta talouskasvu ei ole merkittävästi hyötynyt, SDP:n Kari Rajamäki viittasi hallituksen harjoittamaan veroelvytykseen.
Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Matti Kauppila totesi, että hallitus ei noudata veropolitiikassaan periaatetta, jonka mukaan veroja maksetaan maksukyvyn mukaan.
– Hallitus on edeltäjänsä tapaan viemässä verotusta kohti tasaveroa. Kaikkein eniten pääomatuloja saavat maksavat nyt saman veroprosentin mukaan kuin keskivertopalkansaaja eikä suinkaan sen mukaan kuin jos kyse olisi vastaavan suuruisista palkkatuloista.
Hän totesi Vasemmistoliiton kantana, että kaikki tulot on verotuksessa pantava samalle viivalle.
– Se tarkoittaa sitä, että osinkotuloja ei pidä verottaa keveämmin kuin vastaavia palkkatuloja. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa myös sitä, että pieniä etuustuloja ei pidä verottaa ankarammin kuin palkkatuloja. Jos lainkaan.
”SDP hallituksen linjalla”
Kauppila muistutti, että porvarihallitus aikoo jatkaa tuloverotuksen keventämistä ja arvonlisäveron korottamista. Hän laittoi samaan pinoon myös SDP:n.
– Kun puheenjohtaja Urpilainen on kannattanut työn verotuksen keventämistä ja painopisteen siirtämistä kulutuksen verotukseen, niin se kuulostaa aivan samalta kuin kokoomuksen verolinja. Valitettavasti.
Kauppila piikitteli demareita myös muistelemalla näiden toimia hallituksessa.
– Edellisen hallituksen valtiovarainministeri Heinäluoma armahti miljoonaomaisuuksien haltijat luopumalla varallisuusverosta tupon nimissä, Kauppila sanoi ja jatkoi porvarihallituksesta:
– Nykyinen hallitus oli tuskin ehtinyt luopua yritysten kelamaksusta, niin johan raamitupon lämmikkeeksi ministeri Katainen tarjoaa yhtiöille kahden kolmen prosenttiyksikön alennusta yhteisöveroon eli 300–450 miljoonaa euroa helpotuksia. Silmää räpäyttämättä valtiovarainministerit lupailevat satoja miljoonia suurituloisille, satoja miljoonia yrityksille.
– Kun valtiovarainministeri lupasi raamitupon tueksi, että tulevatkaan hallitukset eivät korota tuloveroja, niin suomeksi se tarkoittaa sitä, että valtion talouden tasapainottamiseen jää jäljelle kaksi keinoa, leikkaukset ja arvonlisäveron korottaminen.
Katainen kuitenkin kielsi lupailleensa mitään yhteisöverohelpotuksia.
Veroja kiristetään
Vihreiden Kirsi Ojansuu yhtyi vasemmisto-opposition kantaan pääomatulojen verotuksen kiristämistä. Muita vihreiden veronkiristyskohteita ovat porvarihallituksen linjan mukaisesti ympäristö- ja kulutusverot.
Myös ruotsalaisen eduskuntaryhmän Christina Gestrin arvioi, että verotuksen ainakin tilapäinen kiristäminen on väistämättä edessä.
Budjettikeskustelu jatkuu pääluokittain perjantaille asti, samoin siihen liittyvät äänestykset. Sen jälkeen eduskunta jää istuntovapaalle ja palaa eduskuntataloon helmikuun alussa.