Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen lausunto, jonka mukaan syksyllä 2007 tehty tehyläisiä koskeva työ- ja virkaehtosopimus rikkoo syrjintälakia, mullistaa työmarkkinapolitiikkaa. Sopimus rajattiin koskemaan samalla työalalla vain Tehyn jäseniä, mikä on vastoin perustuslain ja yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa.
Apulaisoikeuskanslerin syyttävä sormi osoittaa Kunnallista työmarkkinalaitosta ja palkkariidan sovittelulautakunnan jäsentä tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkistä, mutta Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n vastaavan lakimiehen Mika Hämäläisen mukaan lausunnolla pidemmällä tähtäimellä vaikutusta paitsi julkiseen sektoriin, myös teollisuuteen.
Päätöksen vaikutukset näkyvät heti. Tehyläiset saivat vuoden alussa 1,8 prosentin palkankorotuksen. Hämäläisen mukaan se tulee nyt viimeistään helmikuun alussa myös niille, jotka tekevät samaa työtä kuin Tehy-pöytäkirjan piirissä olevat.
– Periaate on nyt se, että samaa työtä tekevät saavat samaa palkkaa riippumatta ovatko he järjestäytyneitä tai kuuluvatko he toiseen liittoon.
Hämäläisen arvion mukaan asia olisi todennäköisesti korjattu tällä viikolla alkaneissa kunta-alan sopimusneuvotteluissa, mutta nyt siihen kuitenkin saatiin oikeuskanslerin päätös.
– Ei tässä tietenkään Tehy ole toiminut mitenkään väärin. Se on ajanut omaa etuaan, mutta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ei olisi pitänyt missään tapauksessa mennä tekemään tällaista ratkaisua. Jo silloin minusta oli nähtävissä hyvin selvästi, että se rikkoo perustuslakia ja yhdenvertaisuuslakia.
– Työmarkkinalaitos otti minusta silloin tietoisen riskin tekemällä työtaistelun uhallakin tällaisen sopimuksen. Heidän olisi pitänyt käyttää harkintaa, eikä suostua siihen, että korotukset rajataan vain tiettyyn liittoon kuuluville.
Hämäläisen mukaan apulaisoikeuskanslerin esitys, jonka mukaan valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tulisi selvittää, onko asiassa ilmenneiden seikkojen valossa syytä tarkistaa ovatko virka- ja työehtosopimuksen ulkopuolella olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden perus- ja ihmisoikeudet toteutuneet riittävässä määrin, on merkittävä.
Harkinnassa tulisi ottaa muun muassa huomioon lainsäädännössä olevan sopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisen mahdollisuus syrjintäkieltoa loukkaavalla tavalla.