Pitkien sairauslomien sijasta työntekijät tulisi ohjata heti sairausloman alussa myös kuntoutukseen, mikäli kyseessä on vakava sairaus. Tällä tavoin ehkäistäisiin tehokkaasti sairauseläkkeelle ajautumista, arvioidaan sekä palkansaajajärjestö SAK:ssa että Elinkeinoelämän keskusliitossa.
Pitkissä sairauslomissa on paljastunut ongelmaksi se, että työntekijän voi olla vaikea palata takaisin työyhteisöön, etenkin jos kyse on henkisestä jaksamisesta.
Tähän saakka sairauslomalla olevalle on sovittu lääkärintarkastus muutaman kuukauden tai jopa puolen vuoden päähän sairausloman määräämisestä. Vastedes sairauslomatodistukseen aiotaan laittaa myös määräys kuntoutuksesta. Myös tarkistuspisteitä ollaan lisäämässä.
Nopea paluu työhön kaikkien etu
Kuntoutuksen lisäämistä ja työhön paluun varhaistamista pohditaan parhaillaan työeläkeryhmissä.
Yksi vaihtoehto on, että Kela osoittaisi sairausloman ajalle tarkoitetun korvauksen esimerkiksi työntekijän työmatkakuljetukseen. Näin esimerkiksi fyysisen vamman saanut työntekijä voisi käydä työssä, jos vamma ei haittaa hänen omaansa tai korvaavaa työtä.
Merkittävää on myös työnantajan asennoituminen ja yhteistyö vakuutusyhtiön kanssa. Lassila & Tikanojalla työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden määrä on vähentynyt liki puolella oman sairauskassan perustamisen jälkeen vuonna 2008. Samalla eläköitymisikä on noussut 59 vuodesta yli 62 vuoteen.
Sairauskassan turvin työnantaja on ohjannut hoitojonossa odottavan työntekijänsä operoitavaksi yksityiselle lääkärille. Lisäksi työntekijöille on tarjottu varhaista kuntoutusta, korvaavaa työtä ja uudelleensijoitusta, jos entinen työ ei ole tullut kyseeseen.
Sairausloman syyksi käy vain sairaus
Käsitteet sairaus, diagnoosi ja työkyvyttömyys menevät EK:n ylilääkärin Kari Kaukisen mukaan helposti sekaisin. Työkyvyttömyys koskee nimenomaan kyvyttömyyttä hoitaa työtehtäväänsä.
– Tavalliselle kansalaiselle tämä ei ole lainkaan selvää. Sairausloma on osa sairauden hoitoa, Kaukinen painotta.
Sairauslomaa määrätään, mikäli sairaus estää työnteon tai sairaudesta toipuminen ei ole mahdollista ilman lepoa. Kaukinen muistuttaa, että työkyvyttömyys maksaa aina työnantajalle.
– Omaisen menehtyminen ja muut pakottavat syyt eivät ole sairausloman syy. Siihen on työehtosopimuksissa omat pykälänsä.
SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haringin mukaan valtaosa työterveyslääkäreistä ei tunne työntekijän työoloja.
– Useimmat heistä tarvitsevat koulutusta. Voidaan esittää joko liian lyhyitä tai liian pitkiä sairauslomia eikä tunneta työn asettamia vaatimuksia. Virheellinen sairaustodistus on huonoa hoitoa.
Haring muistuttaa, että pitkittyessään sairaus aiheuttaa rahallisia menetyksiä myös työntekijälle. Hänen mielestään potilaan juoksuttamista lääkäriltä toiselle pitäisi välttää.
uutiskirje 
