Lasten ja nuorten urheiluseuraharrastusta pidetään yleisesti terveyttä edistävänä. Käytännön seuratyössä tavoite usein unohtuu.
Niin urheiluseurat kuin myös lasten vanhemmat korostavat mielellään seuraharrastuksen terveyttä edistävää luonnetta. Terveystieteen maisteri Sami Kokko tutki perjantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, missä määrin terveyden edistäminen oikeasti on esillä lasten ja nuorten urheiluseurojen tavoitteissa ja käytännön toiminnassa.
Kokko selvitti lähes sadan seuran terveyden edistämistoimintaa. Tutkimuksessa oli mukana jääkiekko-, jalkapallo-, hiihto- sekä yleisurheiluseuroja ja asiaa kysyttiin seuran toimihenkilöiltä, valmentajilta sekä 14–16-vuotiailta nuorilta.
Terveyden edistäminen on Kokon mukaan kohtalaisen hyvin esillä seurojen tavoitteissa, mutta kuitenkin vain joka neljäs seura täytti erittäin hyvin terveyttä edistävän seuran kriteerit. Joka kolmannen seuran tavoitteissa terveyden edistäminen näkyi varsin niukasti.
Eri lajien välillä ei ollut suuria eroja, mutta seurakohtaiset erot lajien sisällä olivat suuria. Nuoren Suomen sinetin omaavat seurat olivat huomioineet terveyden edistämisen muita paremmin.
Päihteistä vähän puhetta
Valmentajat kokivat oman valmennustoimintansa pääosin terveyttä edistäväksi. Nuorten mielestä terveyden edistäminen oli harvemmin esillä. Kolme neljästä valmentajasta totesi käyneensä läpi sairaana urheilemisen riskeihin sekä uneen ja lepoon liittyviä asioita nuorten kanssa useita kertoja kauden aikana, mutta vain puolet nuorista oli samaa mieltä.
Päihteisiin liittyvistä asioista valmentajat olivat keskustelleet nuorten kanssa yllättävän harvoin. Puolet nuorista sanoi, ettei heidän valmentajansa ollut keskustellut nuuskasta eikä dopingin käytön ennaltaehkäisystä kertaakaan kauden aikana.
lehti 