Helsingin kaupunginvaltuuston keskiviikon vaihtuessa torstaiksi käymä ja kaksi tuntia kestänyt keskustelu (sen kuluessa käytettiin 40 puheenvuoroa) romanikerjäläisten kohtelusta oli kummallinen, mutta ennen muuta hyvin valaiseva.
Keskustelu käytiin, koska vihreiden Kimmo Helistö ja 17 muuta valtuutettua olivat lokakuussa jättäneet asiasta kaupunginhallituksen vastattavaksi kunnallisen välikysymyksen sen jälkeen, kun kaupungin määräyksestä oli purettu Kalasataman alueella majailleiden romanialaisten romanien laittomat asumukset ja niiden asukkaat oli ajettu taivasalle.
”Pidämme erityisen moraalittomana, että muun muassa vanhusten, lasten ja vammaisten hätämajoittamisesta ei tässä tilanteessa lainkaan huolehdittu”, todettiin välikysymyksessä.
Kaupunginhallituksen vastauksessa selvitettiin perusteluineen toimet, joihin kaupunki kerjäläisasiassa oli ryhtynyt ja pidettiin niitä riittävinä. Helsinki muun muassa ostaa Diakonissalaitokselta nyt majoitusta 22 ihmiselle, joista 11 on alaikäisiä. Yhteensä kerjäläisiä tai heidän perheenjäseniään arvioidaan olevan kaupungissa noin 40–50 henkeä.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan Helsinki perii toimista aiheutuvat kulut – 69 euroa vuorokaudelta henkilöä kohden eli yhteensä noin 75 000 euroa – Romanian valtiolta.
Kaupunginhallituksen vastaus ei tyydyttänyt välikysymyksen ensimmäistä allekirjoittajaa, joka esittikin asian palauttamista kaupunginhallituksen käsittelyyn uudelleen. Esitys kaatui kiivaaksikin käyneen keskustelun jälkeen, kun valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen vastauksen äänin 50–27.
Kokoomuksen ratkaisu: Kielto kerjäämiselle
Kokoomusvaltuutetut ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho pääsivät keskustelussa kertomaan näkemyksensä, jotka ilmensivät tärkeintä olevan saada kerjäläiset takaisin kotimaahansa, pois pilaamasta Helsingin katukuvaa.
Kokoomuslainen ratkaisu kerjäläisongelmaan oli, että lainsäädäntö tulisi muuttaa sellaiseksi, että Helsinki voi jälleen kieltää kerjäämisen kaduillaan. Halla-aholle näytti olevan tärkeintä saada Pajuselta tieto siitä, milloin kerjäläisten hätämajoitus varmasti loppuu, olipa pakkasta miten paljon tahansa.
Kaupunginjohtaja Pajunen oli syyllinen siihen, että moni valtuutettu ainakin osittain turhaan käytti puheenvuoron vaatiakseen kaupunkia olemaan toteuttamatta uhkaustaan lopettaa romanikerjäläisten hätämajoitus tammikuun lopulla. Kaupunginhallituksen vastauksen perusteella valtuustossa vallitsi käsitys siitä, että Helsinki toimii näin tammikuun lopussa.
Pajunen kertoi vasta valtuustokeskustelun lähestyessä loppua, että tavoitteena on edelleen saada kerjäläiset palaamaan kotimaahansa, mutta myös, että vastoin kerjäläisille kerrottua ainakin lapsiperheiden hätämajoitusta tarvittaessa jatketaan tuon ajankohdan jälkeenkin.
Ojala: Keskustelu oli ala-arvoista
Hätämajoituksen jatkamista vaatinut Outi Ojala (vas.) totesi olleensa poikkeuksellisesti välikysymyksessä mukana, jotta valtuusto saisi tilaisuuden keskustella asiasta ja jotta saataisiin selkoa siitä, mikä on Helsingin linja paljon ristiriitoja ja epätietoisuutta aikaansaaneeseen kerjäläiskysymykseen.
Ojalan mukaan käsillä ollut tilaisuus jätettiin käyttämättä ja hän totesi olevansa hirveän pahoillaan siitä, että tilanne riistäytyi käsittelystä ja valtuustossa käytiin asiallisen keskustelun sijasta ala-arvoista nokittelua.
– Ei ollutkaan tarkoitus löytää yhteistä kantaa, ei yhteistä ratkaisua, vaan lähteä syyttelemään toisia, katsoi Ojala käärmeissään.
lehti 